Suomen Kuvalehti julkaisi perjantaina omien sanojensa mukaan kuntauudistuksen ”salaisen kuntakartan”, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa helmikuussa.

Kuntauudistuksen valmistelun tässä vaiheessa lienee selvää, että on olemassa vain alustavia vaihtoehtoisia virkamiesluonnoksia, ja Kuvalehden kartta voi hyvin olla yksi niistä. Pikavilkaisulla, joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta, se näyttää suhteellisen johdonmukaiselta.

Tämäkin kuntakartta pohjautuu pitkälti sellaisiin tavoitteisiin ja näkemyksiin, jotka on varsin yksituumaisesti kirjattu lakiin useassa eri vaiheessa.

Vuonna 2007 hyväksytyssä kuntajakolaissa on periaatteeksi kirjattu, että kuntarakenteen tulee edistää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.

Samanlaiset tavoitteet ovat nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Elinvoimainen kuntarakenne turvattaisiin vahvoilla peruskunnilla, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista ja ovat riittävän suuria pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista, lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja. Kunnan tulisi kyetä tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä kyetä vastaamaan tehokkaasti yhdyskunta-rakenteiden hajautumiskehitykseen.

Näiden tavoitteiden näkökulmasta Päijät-Hämeessä voisi perustellusti olla yksi tai kaksi kuntaa. Suomen Kuvalehden karttaan on piirretty kaksi, Lahti-keskeinen ja Heinola-keskeinen. Aikaisintaan kuukauden kuluttua selviää, mitä maan hallitus pitäisi Päijät-Hämeessä tavoitteena.

Kartta ei tietysti mitenkään vastaa siihen, miten tällaista rakennetta kohti edettäisiin vai edettäisiinkö. Kun maan hallitus aikanaan tuo oman luonnoksensa arvioitavaksi, kunnille tulee mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. Päijät-Hämeessä on kunnilta tuskin odotettavissa ainakaan mitään nopeita ratkaisuja. Karttoja enemmän varmaan vaikuttaa, minkälaisia houkuttimia valtiolla on kunnille tarjota.

Koko kuntakeskustelun tärkein puoli on, miten kuntarakenne vaikuttaa alueen kehittymisedellytyksiin pitkällä tähtäyksellä, tällä ja ensi vuosikymmenellä. Nykyiset kaupunkiseudun ytimen rikkovat kuntarajat ovat väistämättä haitaksi alueen maankäytön suunnittelulle ja yhdyskuntarakenteelle, palveluiden järjestämiselle, joukko- ja muille liikenneratkaisuille, alueen osaamispohjan ja elinkeinoelämän kehitysedellytysten parantamiselle, alueen sosiaaliselle rakenteelle sekä alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden rakentamiselle. Näistä asioista pitäisi alueen kehityksen ja alueen asukkaiden edun nimissä pystyä päättämään nykykuntarajoista riippumatta. 

Valmisteilla olevan kuntauudistuksen sisältö ja toteutuminen jäävät nähtäväksi. Toivon kuitenkin, että Lahden seudulla juupas-eipäs-väittelyn sijasta katsottaisiin alueen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja niihin vaikuttamista ennakkoluulottomasti ja alueen asukkaiden, nykyisten ja tulevien, näkökulmasta.

Jyrki Myllyvirta

Kirjoittaja on Lahden kaupunginjohtaja

Kolumni Lahden kaupungin verkkosivuilla