Tällä hetkellä avohoidossa työskentelee vain 17 henkilöä, kun taas esimerkiksi Rovaniemen kokoisen Seinäjoen avohoidossa työskentelee jopa 30 henkilöä.

Ylen haastatteleman Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelun ylilääkärin Sirpa Mikkolan mukaan kaupungin mielenterveys- ja päihdehuollon resurssit on mitoitettu selvästi pienemmälle väestölle.

- Kuntien yhdistymisen jälkeen asiakkaiden määrä mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisääntyi huomattavasti. Silloin ei lisätty henkilöstöä tälle sektorille, Mikkola sanoo.


Apua haetaan entistä enemmän

Resurssipulaa ei ole pystytty korjaamaan, vaikka yhdistymisestä on jo yli viisi vuotta. Mikkolan mukaan tähän on monta syytä. Huomattavin syy on se, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleensä lisääntyneet.

- Ihmiset hakevat enemmän apua ja kynnys avun hakemiseen on laskenut.

Mikkolan mielestä syytä on myös päättäjissä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut häviävät aina rahanjaossa muille sosiaali- ja terveyspalveluille.

- Tätä palvelua ei huomioida niin paljon kuin muita sektoreita.


Kahden kuukauden hoitojonot

Palveluvajeen takia Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluissa potilaita joudutaan ohjaamaan laitoshoitoon. Avohoitoon on pitkät jonot, jotka ovat pahimmillaan kaksi kuukautta.

- Ihmiset eivät pääse nopeasti kontaktiin hoitajien kanssa. Sairaslomat pitkittyvät ja erilaiset ongelmat pahenevat.

Rovaniemen kaupunki on laatimassa parhaillaan mielenterveys- ja päihdetyön ohjelmaa. Mikkola uskookin, että tilanne kääntyy lähivuosina parempaan.

(KL) ​​