Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) asettama ryhmä antaa raporttinsa presidentinvaalien ensi kierroksen jälkeen. Vaaliaiheeksi se ei ehdi, mutta on silti yksi kevään ja kunnallisvaalivuoden kuumimmista politiikan teemoista.

Tähän mennessä on vahvistettu, että vuonna 2013 syntyy kolme entistä suurempaa kuntaa. Ouluun liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii. Lohja sulkee rajojensa sisäänsä Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion. Vaasaan liittyy Vähäkyrö vaikka välissä on Mustasaari.

Kesken olevista hankkeista varmimpia ja suurin on Kuopion ja Nilsiän yli 100 000 asukkaan liitos, johon vielä Maaningankin toivotaan ehtivän. Etelä-Savossa suurin hanke on Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan liitokset. Auki on vielä, mitkä kunnat yhdistyvät ja mihin suuntaan. Esimerkiksi Puumala voisi liittyä myös Mikkeliin.

Pohjois-Karjalassa alueellisesti suurehkoja mutta harvaan asuttuja liitoskuntia olisivat Nurmes-Valtimo ja Kitee-Kesälahti. Yhdistymiset nostaisivat uusien kuntien väkiluvun vasta vähän yli 10 000:n, joka on puolet elinkelpoiseksi katsotun kunnan väestömäärästä.

Kaikkiaan vireillä on kolmen jo sovitun kuntaliitoksen lisäksi neljätoista hanketta, joissa on mukana kuntia toinen mokoma. Niillä ei kuntakarttaa vielä räjäytetä.


Yhteistoimintaa yli rajojen

Virkkusen mukaan luonteva raja kunnalle on alue, jossa kuntalaiset käyvät töissä. Itärajan pinnassa työssäkäyntialue kuntakoon määrityksessä ei päde, ellei sitten havitella liitosta Pietarin kanssa.

Etelä-Karjalassa enimmät vapaaehtoiset liitokset onkin jo tehty. Kunnista Suomenniemi havittelee vielä maakuntarajan yli Mikkelin kylkeen.

Kuntaliitosten tarvetta on hillinnyt toimiva kuntien yhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimesta vastaa Eksote-yhtymä. Esimerkiksi terveyskeskusten kuntarajat voidaan ylittää sujuvasti. Samoin toimitaan pelastus-, koulutus- ja jätehuoltopalveluissa.


Porkkanat loppuvat

Liitokset ovat vapaaehtoisia, mutta valtio palkitsee niistä. Yhdistymiseen on saatavissa tukirahaa, kunhan ne tulevat valtioneuvoston käsittelyyn toukokuun 4. päivään mennessä.

–Monille neuvottelijoille tulee tosi kiire, tai esiselvitysten tulee olla pitkällä, jos mielivät päästä porkkanoihin käsiksi, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Markus Pauni.

Sekään ei vielä riitä, ellei valtio katso liitoksen elinkelpoisuuden riittävän. Paunin mukaan jotkin kunnat saattavat ensin yhdistyä ja sen jälkeen voi tulla samalle alueelle vielä laajempia liitoksia.

Paunin arvion mukaan kuntavaalit olisivat selkeä sauma, sillä silloin voitaisiin valita uusien kuntien valtuustot. Vaihtoehtona ovat kahden kunnan yhdistetyt valtuustot.

Ministeri Virkkusen asettamalta ryhmältä odotetaan ehdotusta siitä, miten kuntia tulisi vastedes yhdistää. Monissa kunnissa on pelätty pakkoliitoksia.

(KL / STT / Reino Pasanen)