Esityksessä Suomeen on jäämässä noin 70 kuntaa.

Kuntaliiton kanta uudistukseen ei ole Mäki-Lohiluoman mukaan muuttunut: tärkeintä on toiminnallisuus, ei kuntien lukumäärä.

Mäki-Lohiluoma yllättyi kartan tulosta julkisuuteen jo tammikuun puolivälissä, jolloin kuntauudistustyöryhmällä on edessään vielä useita kokouksia.

- Kuinka luotettavia nämä kartat ovat? Ovatko ne niitä, joita esitetään lopullisesti, hän kysyy.

Kuntaliiton edustajat eivät ole enää olleet mukana työryhmän kokouksissa, vaan he ovat osallistuneet vain järjestelmäpohdintoihin.

Kuvalehden julkaisemassa kartassa pääroolissa on suurten kaupunkiseutujen muodostaminen isoiksi, työssäkäyntialueen kokoisiksi kunniksi. Turkuun liittyisi 10 kuntaa ja Tampereeseen 9 kuntaa. Kuopioon yhdistyisi 10 naapuria ja Jyväskylään 7 kuntaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja ei ota kantaa kartan yksityiskohtiin. Kuvalehden jutussa väläyteltyä maakuntahallintoa hän ei kannata.

- Kuntaliiton hallituksen linjaus on ollut, että tasoja on vain kaksi eli valtio ja vahvat kunnat siellä, missä niiden muodostaminen on mahdollista, hän toteaa.

Vaihtoehto vahvalle kunnalle olisi piirikunta, jonka suojissa kunnat hoitaisivat tehtäviä yhdessä.

- Kuntauudistuksen keskeinen ulottuvuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa. Tämä ei kuitenkaan voi sanella kuntarakennetta, Mäki-Lohiluoma toteaa.

Kuntauudistukseen puututtaneen Kuntaliiton työvaliokunnassa  perjantaina 13. tammikuuta. Kokouksessa on listalla muita asioita, mutta työvaliokunta ottaa käsiteltäväkseen myös "karttatilanteen".

Työvaliokunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd.) Helsingistä ja jäseninä ovat kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) Kauhajoelta, kansanedustaja Martti Korhonen (vas.) Oulusta, kaupunginvaltuutettu Otto Lehtipuu (vihr.)  Helsingistä, kunnanvaltuutettu Toivo Mäkelä (ps.) Kaustisilta ja Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raassina (kok.), joka on Jyväskylän kaupunginjohtajan Markku Anderssonin (kok.) varajäsen työvaliokunnassa.

(KL)