Tavoitteena tulee olla kaikkialla maassa vahvat peruskunnat, ja missä niitä ei luontevasti synny on vaihtoehtona piirikuntamalli.  

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta keskusteli perjantaina julkisuuteen tulleista suunnitelmista uudeksi kuntajaoksi.

Kuntaliiton asiantuntijat eivät ole osallistuneet valtiovarainministeriön kuntarakenneryhmän loppuvaiheen kokouksiin, joissa tehdään yksittäisiä kuntia koskevia kuntarakenne-esityksiä.

- Kuntien lukumäärä ei ole ratkaiseva kysymys eikä oikea lähtökohta tarvittavien uudistusten pohjaksi. Kuntarakenneuudistuksen keskiössä tulee olla elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien aikaansaaminen, muistuttaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntarakenneuudistuksen yksi keskeinen ulottuvuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa.

Mäki-Lohiluoman mukaan sosiaali- terveyspalveluiden palvelurakenne ei kuitenkaan voi sanella kuntarakenneuudistuksen ehtoja. Hän korostaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden kannalta on tärkeää säilyttää sen yhteys muuhun kuntahallintoon.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä helmikuussa kuntauudistuksesta virallisen lausuntokierroksen ja aluetapaamisten sarjan, jonka tarkoituksena on kuulla kuntien näkemyksiä kuntarakenneuudistuksesta.

– Uudistuksessa tulee edetä avoimessa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa ja ottaa huomioon alueelliset erot. Kuntien kuulemiseen on varattava riittävästi aikaa. Kuntien vahva rooli paikallisen elinvoimaisuuden ja paikallistalouden turvaajana on otettava aidosti huomioon, Mäki-Lohiluoma painottaa.

(KL)