Kunnalliselämän kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisussa muun muassa edellisen hallituksen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) puolustaa yhtymiä.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana toimiva Lindén katsoo, että yksittäisellä kunnalla ei välttämättä ole intressiä ylläpitää esimerkiksi koulutusta kuin oman kunnan alueella.

Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Tainio (sd.) arvioi, että kuntayhtymillä on paikkansa jatkossakin, koska tarvitaan ylikunnallisia rakenteita ja toiminnallisia kokonaisuuksia.

–Kuntarakenneuudistuksesta huolimatta meillä tulee olemaan vielä paljon pieniä kuntia, joiden väestöpohja ei riitä mm. kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, Tainio kirjoittaa.

Entinen kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) esittää maakuntahallintoa, jolloin nykyinen kuntarakenne voitaisiin säilyttää. Helsingin metropolialue tarvitsee hänen mielestään kuitenkin oman mallinsa.

Nykyisin Suomessa on 38 terveydenhuollon, 35 sosiaalitoimen, 51 sivistystoimen, 34 yhdyskuntapalveluiden (mukaan lukien maakuntien liitot), yhdeksän liiketoiminta- ja kolme muuta kuntayhtymää.

Kuntayhtymissä työskentelee vajaat 120 000 ihmistä eli reilu neljännes kuntakentän työntekijöistä.

(KL / STT)