Siirry ylös
Uusin lehti
 

kuntamarkkinat.jpg
kuntatekniikka.jpg
kuntatv.jpg
kunnatnet.jpg
kuntapäättäjä.jpg
kuntatyönantaja.jpg
fikt.jpg

Kuntien talous pelättyäkin huonommalla tolalla

Vuoden 2012 tilinpäätökset osoittavat yhteenlasketun vuosikatteen pudonneen reippaasti. Lainakanta ja investoinnit kasvoivat voimakkaasti, vain kolme maakuntaa teki positiivisen tuloksen.


Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
 
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista.
 
Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlasketut toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu eivät riittäneet kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua.
 
Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset.
 
Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan.
 
– Tässä tilanteessa on tärkeää, että kunnat jatkavat toimintansa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtion on puolestaan pidättäydyttävä uusista valtionosuusleikkauksista ja uusien tehtävien antamisesta kunnille, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
 
– Kuntien veronkorotuspaineiden hillitsemiseksi tarvitaan kuntien veropohjan laajentamista, korostaa Mäki-Lohiluoma.
 
Lainakanta poikkeuksellisen voimakkaassa nousussa
 
Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna.
 
Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna 2012. Investoinnit kasvoivat eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa sekä 10 000-20 000 asukkaan kunnissa.
 
– Kunnilla on merkittävät investointipaineet terveyttä haittaavien rakennusten korjaamiseksi. Nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että valtio osallistuu kuntien peruskorjausten rahoitukseen, kuten Kuntaliiton hallitus esitti viime viikolla julkistamassaan kuntatalouden sopeutusohjelmassa, painottaa Mäki-Lohiluoma.
 
– Kuntatalouden näkyvissä oleva kiristyminen aiheuttaa ilman erityistoimia kuntien investointien supistumista, arvioi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
 
Vain kolmen maakunnan tulos plussalla
 
Tulopohjan kasvu oli heikointa 40 000-100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle 6 000 asukkaan sekä 40 000-100 000 asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa.
 
Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala.
 
Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus.
 

Ville Miettinen    |    
13.2.2013 10:45
 

 Kuntauutiset

 
Lähetä sähköpostiin