Asuntomessuilla voi olla monenlaisia seurauksia. Vuoden 1991 asuntomessujen pysäköintiä hoitamaan perustettu yhdistys on tästä hyvä esimerkki.

Pysäköinninvalvojasta on pitkä matka sosiaalipalvelujen tuottajaksi. Hyvien kokemusten jälkeen yhdistys jäi elämään ja suuri työllistämisrumba käynnistyi vasta vuosituhannen vaihteessa. Jo aiemmin oli yhdistys tarjonnut liikuntapuolelta työ- ja harjoittelupaikkoja, mutta Varkauden Yrittäjänaisten käynnistämä työllistämisprojekti pani ison rattaan liikkeelle.

– Hankkeelle oli rahoitus kolmelle vuodelle, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen he päättivät luopua siitä. Kun oli olemassa Pohjois-Savon TE-keskuksen ennakkopäätös rahoituksesta kahdelle seuraavalle vuodelle, niin me otimme projektin hoitaaksemme kaupungin pyynnöstä, puheenjohtaja Hannu Kiminkinen kertoo.

Vuonna 2001 solmittiin Varkauden kaupungin ostopalvelusopimus, jonka myötä käynnistettiin vanhusten kauppakassipalvelu. Tämän jälkeen toiminta on laajentunut siivouspalveluilla, kotitalkkaritoiminnalla sekä vanhusten ja vammaisten liikunta- ja ulkoiluttamispalveluilla.

– Kodinhoitajia vapautuu tätä kautta varsinaisiin töihin, eikä heidän tarvitse seistä kaupan kassalla. Sitä kautta kaupunki saa huomattavat kustannussäästöt. Nämä palvelut työllistävät meillä noin

40-50 henkilöä osa-aikaista työntekijää, Kiminkinen laskee.

Varkauden kaupungin va. sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Voutilainen antaa tunnustusta toiminnalle. Valtaosa kauppa-asiakkaista tulee kaupungin perusturvakeskuksen kautta.

– Jos tätä yhteistyömallia ei olisi, niin joutuisimme hakemaan uuden mallin palvelujen toteuttamiseksi. Varkauden toimintamalli on minusta loistava esimerkki siitä, kuinka kolmannen sektorin toimijoita voidaan hyödyntää palveluja tuotettaessa. Me hyödymme kaupunkina, asiakas hyötyy ja urheiluseurojen työllistämä pitkäaikaistyötön hyötyy, kiteyttää Voutilainen.

Kaupassa käynti maksaa noin kuusi euroa kerta ja siivouksen sekä kotitalkkaritoiminnan hinta on 11 euroa tunnilta/työntekijä. Siivouksen, kotitalkkaritoiminnan ja ulkoiluttamispalvelut yhdistys laskuttaa suoraan asiakkailta.

Sote-palvelujen ontuessa perusturvakeskuksiin tuppaa tulemaan lunta tupaan ja jäitä porstupaan. Varkaudessa yhteistyö on sujunut mallikkaasti, mutta taustalla onkin selvät sopimukset siitä, miten asiat hoidetaan.

– Emme ole saaneet toiminnasta yhtään negatiivista palautetta. Tällaisen palvelun tulee perustua selkeisiin sopimuksiin, joista selviää mitä he hoitavat ja mistä me tai asiakkaat maksamme, Voutilainen toteaa.

Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistämisprojektiin päärahoitus tulee Pohjois-Savon TE-keskukselta. Kaupunki maksaa 25 prosentin omavastuuosuuden, jonka ehtona on, että yhdistys työllistää vähintään 100 vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevaa kaupunkilaista. Työllistämisprojekteihin tulee vuodessa rahaa reilut miljoona euroa.

– Kaupunki on saanut säästöjä, kun heidän oman organisaation ei tarvitse huolehtia työllistämisestä eikä niistä tehtävistä, joita meidän työntekijät hoitavat. Kaupunki saa vuositasolla noin 200 000 euron säästöt Kelalle maksettavien työttömyyssakkojen muodossa. Lisäksi työntekijät maksavat verot palkkatuloistaan, laskeskelee puheenjohtaja Hannu Kiminkinen.

Varkaudessa työllistämistoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Varkauden Urheiluseurat ry:n vuosiliikevaihto on miljoonan euron luokkaa. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää ja vaikeasti työllistyviä riittää. Etenkin kun kaupungissa lopetettiin muutama vuosi sitten nuorille suunnattu työpajatoiminta.

– Työsuoritteita tilataan jatkuvasti enemmän. Uutena toimintana meillä alkoi vanhan historiallisen aineiston tallentaminen digitaaliseen muotoon. Sinne olisi nuoria tulossa töihin enemmänkin, mutta meille ei yksinkertaisesti mahdu enempää väkeä. Aina kun pulpetti vapautuu, niin siihen on heti uusi työntekijä tiedossa, Kiminkinen toteaa.

Työvoimatoimiston suunnalla on pantu merkille toiminnan kehittyminen. Työntekijöitä ja rahoitusta löytyy jatkossakin.

– Tähän kohdepiiriin kuuluvia henkilöitä löytyisi enemmänkin, mitä he pystyvät vastaanottamaan. Ihmiset myös haluavat sinne uudelleen töihin ja ovat monta kertaa sitä kyselemässä. Tällaisia yhteistyökumppaneita tarvittaisiin enemmän, palvelupäällikkö Pirjo Nissilä vakuuttaa.

Alusta saakka toimintaa kehittämässä ollut Hannu Kiminkinen uskoo Varkauden mallin toimivan muuallakin. Urheiluseurat ovat yksi mahdollisuus kolmannen sektorin toimintaa aktivoitaessa. Samalla tulee lisää resursseja seuratoimintaan.

– Meidän toimintamalli olisi varmasti monistettavissa monelle paikkakunnalle. Paikalliset urheiluseurat saavat tämän toiminnan kautta erilaisia tukipalveluja edulliseen hintaan. Pystymme pitämään hinnat ja jäsenmaksut alhaisina, kun keräämme toimintaamme varat muualta, Kiminkinen toteaa.

Ei unohdeta liikuntaa

Toki Varkauden Urheiluseurat ry tekee yhteistyötä myös kaupungin liikuntapuolen kanssa. Liikuntajohtaja Juha Koivula on seurannut toiminnan kehittymistä ensin Varkauden Tarmon puheenjohtajana ja vuodesta 1995 lähtien Varkauden liikuntajohtajana.

Työ- ja harjoittelupaikkoja järjestetään yhdistyksen oppisopimuskoulutettaville. Vuoden aikana on kolme lapsille avointa leiriä, joiden järjestämisestä vastaa yhdistys ja Varkauden liikuntapalvelut tukee leirejä esimerkiksi ruokailujärjestelyissä.

– Tärkein seikka kuitenkin on, että Varkauden Urheiluseurat edustaa koko kaupungin urheiluseurakenttää. On paljon helpompaa neuvotella edunvalvonta-asioissa yhden kuin 65 kanssa, Koivula toteaa.

Vuosikymmenten saatossa tapahtunut kehitys on ollut yllätys.

– Ei tällainen kehitys ollut kenenkään mielessä. Se oli vain yksi projekti, johon yhdessä lähdettiin. Varkaudessa oli takavuosina selvä jako TUL:n ja entisten SVUL:n seurojen kesken, mutta nämä raja-aidat ovat madaltuneet ja paikoin poistuneet kokonaan. Samoin lajikateus seurojen kesken on vähentynyt. Uskalletaan lähteä yhdessä toteuttamaan suuriakin projekteja, kun toiseen seuraan voidaan luottaa, Koivula toteaa.

 

teksti: PEKKA MOLIIS

kuvat: PENTTI VÄNSKÄ