Veroennustekehikko leivotaan Kuntaliitossa – Mies, jonka nimen tietää jokainen Suomen kuntatalousjohtaja

Teksti Jyrki Liikka ja Tiina Isotalus

Veroennustekehikko on Kuntaliiton tunnetuimpia tuotteita. Talousarvioita laadittaessa kuntien verotulot ovat hyvin keskeisessä roolissa; keskimäärin melkein 60 prosenttia kuntien kaikista tuloista koostuu verotuloista.

– Tällä hetkellä olen kehikon pääasiallinen ylläpitäjä, mutta kehikkoa tehdään yhdessä mm. veroasiantuntija Pekka Montellin kanssa, kertoo Benjamin Strandberg.

Ennustekehikko auttaa ennustamaan kunnan verotuloja

Neljä kertaa vuodessa päivitettävän kehikon rakenne perustuu valmistuneiden verotusten tietoihin, toteutuneisiin väestötietoihin ja väestöennusteisiin.

– Ennusteluvut pohjautuvat hyvin pitkälle VM:ssä laadittuihin talousennusteisiin ja teemme niistä omia arvioita. Veroennustekehikon arviot perustuvat siis aina viimeisimpiin tilastotietoihin ja kokonaistaloudellisiin ennusteisiin.

– Kun ennusteesta puhutaan, niin lähdemme siitä, että talouden ja korostetusti vielä verotulojen ennustamiseen liittyy aina epävarmuuksia.

Verokehikon lukuja kuntien tulee myös itse tarkistaa ja tarpeen mukaan muuttaa. Veroennustekehikko laskee muokkausten vaikutukset automaattisesti. Erityisesti ominaisuutta, jossa veroprosenttien muutosten arvioidut euromääräiset vaikutukset näkyvät, käytetään ahkerasti kunnissa.

Lähes kaikki kunnat käyttävät

Kunta saa oman verokehikon varsin edullisesti 300 euroa (plus alv) vuosihintaan. Hinta perustuu vanhaan verohallinnon tuottamaan kuntakohtaiseen tilastohintaan ja hinta on pysynyt pitkään ennallaan.

Lähes kaikki kunnat käyttävät veroennustekehikkoa, joka on etenkin talousarvion laatimisessa keskeinen työkalu.

– Yhden käden sormilla laskettava määrä kunnista ei kehikkoa käytä. En tiedä, miten ne kunnat omia verotulojaan sitten ennustavat.

Täytekakku verokehikosta, koristeet kunnalta

Viime syksyn kuntamarkkinoilla Strandbergilla oli kekseliäästi nimetty info nimeltään ”Talousarvio 2026 − kuntien verotulot”, missä Strandberg esitteli verotulojen täytekakkumallin.

– Ennustekehikko koostuu eri ainesosista. Sitä voidaan verrata täytekakkuun, vaikka en mikään kakkuleipuri olekaan, hän toteaa.

Kakun pohjana toimii Tilastokeskuksen ja Verohallinnon erinäiset tilastot väestökehityksestä ja verotuloista. Täytteenä toimivat erilaiset makroennusteet. Kuntaliitto antaa täytteelle omat mausteensa huomioimalla viimeisimpiä toteutuneita verokertymiä sekä päivittyneitä tilastoja.

– Kunta sitten koristelee kakkua omilla arvioillaan ja se voi täydentää annettua ennustetta.

Tekoäly ei uhkaa

Tekoälystä ihmistyön korvaajana puhutaan paljon ja joka paikassa. Strandberg ei omassa työssään näe tekoälyä uhkana.

– Tässä kokonaisuudessa on semmoisia kommervenkkejä, joita tekoäly ei pysty korvaamaan. Kyllä se luovuus lähtee ihmisestä, sillä tilastotietoja pitää analysoida.

Eri vuosina tilastoja on yhdisteltävä niin, että kakkuresepti ei muutu vuodesta toiseen.

– Siinä mielessä en näe, että tekoäly ihan lennosta pystyisi sitäkään tekemään, Strandberg lisää. Muuttuvia, verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon.

– Toivottavasti tulee hyvä kakku - eivätkä ulkopuoliset tekijät kuten nopeat suhdannevaihtelut, koronakriisi, kauppasodat tai muu pilaa sitä! Strandberg toivoo.

Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.

Kuuntele kaikki Päättävät elimet -jaksot Kuntalehden nettisivuilta