Näissä kunnissa ansiotuloa verotetaan vähiten – katso kireimmin verottavat kunnat

Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa.

Tässä jutussa nostetut tiedot perustuvat Veronmaksajain keskusliiton vertailuun, joka pohjautuu 3 596 ja 4 141 euroa kuukaudessa palkkaa saavien puolisoiden yhteenlaskettuun verotukseen.

Tällainen pariskunta maksaa Kauniaisiin verrattuna 519 euroa enemmän veroja Helsingissä ja Espoossa.

Veronmaksajan näkökulmasta tämän mitalikolmikon takana ovat Kustavi (1 210 euroa kärkeä perässä), Luhanka (1 426 euroa), Vantaa (1 469), Naantali (1 772), Puumala (2031) ja Eurajoki (2 031).

Kymmenen parhaimman joukkoon mahtuvat myös Sysmä ja Inari, joissa kirjoilla ollessaan esimerkkipariskunta joutuisi maksamaan 2 074 euroa enemmän veroja kuin Kauniaisissa asuessaan.

Edellä mainittujen ja keveimmin verottavien kuntien lisäksi Veronmaksajain keskusliitto tiedotti myös kireimmin verottavista kunnista. Esimerkkitapauksessa on laskettu mukaan kunnallisverojen lisäksi myös kirkollisvero, joka vaihtelee myös kunnittain.

Maakuntakeskuksissa on eroja 

Maakuntakeskusten vertailussa Helsinki on jälleen kevein verottaja ja Mikkeli kirein. Puolisot maksavat Mikkelissä lähes 3 700 euroa enemmän veroja ja veronluonteisia maksuja kuin Helsingissä.

Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. Muutokset maakuntakeskusten veroprosenteissa jäivät vähäisiksi, kun vain Lahti päätti veroprosenttiensa korotuksista.

Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen nostaa Kuntalehden pyynnöstä yhden maakunnan esiin esimerkkinä siitä, miten kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi myös maakunnan sisällä.

– Oli vaikea valita yksittäistä maakuntaa muiden joukosta, mutta päädyin lopulta Satakuntaan.

– Satakunnassa on kohtuullisen suuri vaihteluväli kunnallisveroprosenteissa ja kuntien lukumäärä ei jää aivan pieneksi. Samoilla kriteereillä olisi toki voinut valita vaikkapa Uudenmaan, mutta toisaalta voi olla kiinnostavaa tarkastella muitakin maakuntia kuin pääkaupunkimaakuntaa.

Erityinen Satakunta 

Kalluinen sanoo, että hän ei osaa tyhjentävästi eritellä eri kuntien tilanteita, mutta Satakunnan tapauksesta voi tehdä joitakin huomioita.

– Kevein kunnallisveroprosentti on Eurajoella, jossa ydinvoimalasta kertyvät kiinteistöverotulot ovat kunnalle merkittävä tulonlähde ja näin ollen kuntaveroprosenttikin on matala.

– Kuten yleisestikin maakuntien vertailuissa, maakunnan suurimmat kunnat tai kaupungit pärjäävät tyypillisesti pienemmällä veroprosentilla kuin pienemmät. Rauma ja Pori ovat vertailussa seuraavina, joskin mielenkiintoisesti myös niin, että pienempi Rauma soveltaa matalampaa prosenttia kuin Pori.

Myös Harjavallassa on melko matala kunnallisveroprosentti maakuntien vertailussa, Kalluinen lisää.

– Kunnassa merkittävä osuus verotuloista kertyy yhteisöverosta

– Pomarkussa on Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti ja on maakunnan vertailussa selvästi viimeisenä. Satakunnan vertailussa melko selkeä trendi on, että pienemmissä kunnissa on keskimäärin korkeammat kunnallisveroprosentit kuin suurissa. Aina toki on poikkeuksia, kuten Eurajoki Satakunnassa tai vaikkapa Kustavi Varsinais-Suomessa, mutta yleisesti ottaen tämä on melko tyypillistä.

Kasvua päätös kerrallaan

Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi.

Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä.

Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia.

– Kuntaveroprosentit ovat nousseet viime vuodet vähän kerrallaan, mutta pidemmässä tarkastelussa muutos on selvemmin havaittavissa. Myös kiinteistöverotus on kiristynyt. Kitulias talouskasvu on välittynyt kuntien yhteisöverotuloihin negatiivisesti ja muutenkin hillinnyt kuntien kokonaisverokertymän kehitystä, Kalluinen arvioi.

Lue myös:

Tässä ovat Suomen suurimmat kaupungit