Innostusta ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytämistä - uudet valtuutetut ovat saaneet kiinni valtuustotyön rytmistä

Siiri Kainulainen (vihr.) Lappeenranta

Lappeenrannan valtuuston ensimmäisen kauden valtuutettu Siiri Kainulainen kertoo varmalla äänellä valtuustotyön vastanneen hänen odotuksiaan.

– Olen kyllä viihtynyt hyvin ja tykännyt tästä, sanoo Kainulainen ja lisää kokeneensa pystyvänsä vaikuttamaan päätöksentekoon.

Monessa luottamustoimessa mukana olevaa Kainulaista ei ajankäyttö ole yllättänyt. Tunteja politiikkaan kuluu. 

– Kyllä se varmaan siellä 15 — 20 tunnin suunnilla kuukaudessa, ynnäilee Kainulainen ja muistuttaa, että samat asiat pyörivät usein eri paikoissa ja arvio ajankäytöstä on hankalaa.

Ilmapiirin hän kokee valtuustotyöskentelyssä olevan hyvä. Kommunikaatiota hän pitää toimivana sekä valtuustoryhmien välillä että yksittäisten valtuutettujen kesken. 

Palautetta Siiri Kainulainen ei valtavasti ole lappeenrantalaisilta saanut. Usein palaute annetaan kaupunkilehden tekstaripalstalla ja somessa. Kasvotusten palautetta tulee yleisötapahtumissa joissa poliitikot ovat paikalla.

Asko Niinimäki (kok.) Ähtäri

Ähtärin valtuustossa ja hallituksessa istuva Asko Niinimäki on innostunut ensimmäisestä vuodestaan valtuustossa. Ennakko-odotukset ovat täyttyneet.

– Tämä vuosi on antanut ihan älyttömän paljon, pukee Niinimäki ajatuksensa sanoiksi ja kertoo saaneensa paljon itsevarmuutta olla esillä ja kohdata ihmisiä. 

Vaikuttamismahdollisuuksia hän ajatteli ennakkoon suuremmiksi. Hallituspaikan hän kokee antavan lisää mahdollisuuksia vaikuttaa, kun pääsee asioihin varhaisessa vaiheessa kiinni. 

Asioiden taustoittamiseen hupenee uudella valtuutella huomattavan paljon tunteja. 

– Varmaan kymmenkertainen määrä on tarvittu aikaa siihen mitä etukäteen ajattelin. Oma valinta, kun olen halunnut asioihin perehtyä ja kantaa vastuuta äänestäjille.

Asko Niinimäki arvioi Ähtärin valtuustossa vallitsevan hyvän ja keskustelevan ilmapiirin, paremman kuin aiemmin sivustaseuranneena olisi voinut olettaa. Sen, että tulee kaikkien kanssa toimeen, hän kokee parantavan myös tiedonsaantia.

Kaupunkilaisilta tullut palaute on ollut positiivista. Kriittinenkin palaute olisi tervetullutta.

– Kriittinen palaute muokkaa ja kehittää enemmän tekemistä ja avaa uusia näkökulmia, tiivistää Niinimäki. 

Matti Korkiakoski (kesk.) Nurmijärvi

Matti Korkiakoski tuli Nurmijärven valtuustoon taskussaan yhden aluevaltuustokauden kokemus. Kunnanvaltuustossa työskentely on vastannut odotuksia ja hän kokee pystyneensä myös vaikuttamaan päätöksentekoon. Esimerkiksi hän nostaa kuntastrategian.

– Yrittäjämyönteisyys oli yksi vaaliteemoistani. Olen ollut palanen vaikuttamassa siihen, että se on kunnan strategiassa. 

Aikaa kunnallispolitiikkaan Korkiakoski arvioi käyttävänsä kymmenisen tuntia kuukaudessa. Määrä ei ole yllättänyt. Valtuustolle asiat tulevat hyvin valmisteltuina ja päätöksenteko on jäsenneltyä. 

– Aluevaltuustoon verrattuna ero on iso. Joskus siellä tuntui, että asiat tulevat nopeasti syliin, sanoo Korkiakoski.

Valtuuston ilmapiiriä Korkiakoski kuvailee arvostavaksi. Hän on kokenut saavansa sanoa ääneen ajatuksensa. Kuntalaisilta on tullut palautetta vähemmän kuin aluevaltuustossa toimiessa.

Reetta Vallin (vas.) Eura

Euralainen Reetta Vallin pohtii hetken ja kertoo valtuustyöskentelyn vastanneen hyvin hänen odotuksiaan. Ajankäyttö elää käsiteltävien asioiden mukaan. Toisinaan listojen liitteiden lukeminen vie paljon aikaa, ja toisinaan vähemmän. Hän ei vielä koe vaikuttaneensa päätöksiin merkittävästi. 

– Ehkä vielä ei ole tullut käsittelyyn asioita, jotka olisivat niin sydäntä lähellä, että niitä olisin lähtenyt erityisesti ajamaan, sanoo Vallin ja kertoo samalla odottavansa mielenkiinnolla tulevaa palveluverkkoselvitystä. 

Euran valtuustossa vallitsee Reetta Vallinin mielestä leppoisa ilmapiiri. Osin hän arvioi tämän johtuvan siitä, että pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa muustakin kuin politiikasta. Keskusteluyhteys on avointa paitsi ihmisten myös eri valtuustoryhmien välillä. 

– Joidenkin puolueiden kanssa on enemmän yhteistyötä kuin toisten, mutta kaikkien kanssa tullaan toimeen.

Marko Smeds (kd.) Hollola

Marko Smedsin työtä kunnanvaltuustossa ovat pohjustaneen varavaltuutetun paikka ja useat luottamustoimet omassa puolueessa. Valtuustotyö ei ole tuonut yllätyksiä mukanaan. 

Aikaa Smeds arvio käyttävänsä kunnallispolitiikkaan kuukaudessa yli kymmenen tuntia. Tunteja kuluu paitsi kokouksiin ja asioihin tutustumiseen myös kokousmatkoihin. Hän kokee voivansa vaikuttaa päätöksentekoon 

– Kyllä siihen voi vaikuttaa keskustelemalla ihmisten kanssa, joilla on erilaisia näkemyksiä. Yhteistyön merkitys on tärkeää asioiden teenpäin viemisessä, pohtii Smeds. 

Hollolan valtuustossa vallitsee Smedsin mielestä hyvä ilmapiiri. Hän on kokenut, että esimerkiksi seminaareissa saadaan aikaan monipuolisia keskusteluja yli puoluerajojen hajauttamalla porukkaa.

Kuntalaisten palautetta Smeds kertoo saaneensa, mutta ei henkilöön menevää kritiikkiä. Yleensä palautteen antaja on halunnut tuoda esiin huolensa jostain itselleen tärkeästä asiasta. 

Kunnallispolitiikassa Smeds on mukana omien arvojensa vuoksi.

– Itselleni perinteiset kristilliset arvot on syy olla mukana toiminnassa ja se on oikeastaan ainoa syy. 

Tiina Räisänen (kok.) Jyväskylä

Päätöksenteon rytmi on vaatinut sopeutumista Jyväskylän valtuustossa uutena aloittaneelta Tiina Räisäseltä. Arkityössään yrittäjänä hän on tottunut nopeampiin liikkeisiin. Myös ajankäytön määrä on hieman yllättänyt. Aikaa kuluu uusiin asioihin perehtymiseen. Arviolta tunteja kertyy kuukaudessa 20—30. 

– Ihan tämä toisesta työstä menee. Äänestäjien takia jaksan tehdä, sanoo Räisänen.

Vaikuttaminen on hänen mukaansa myös taustatyöstä kiinni. Onnistumisen tunteita on tullut etenkin lautakuntatyön puolelta. Yleisilmapiiriä valtuustossa Räisänen pitää hyvänä. Sananvaihdon terävyys on kuitenkin ajoittain päässyt yllättämään. 

– Välillä yleiset käytöstavatkin unohtuvat. Halutaan kärjistää ja puolueet haluavat puhua omille äänestäjilleen. En ole tottunut omassa työelämässäni tähän. 

Räisänen kuitenkin lisää, että meininki on hyvä ja yli puoluerajojenkin voi keskustella. Yrittäjänä hän itse korosta yrittäjien kasvun tukemista myös silloin, kun haetaan kasvua kuntatalouteen. 

Aktiivisesti somessa toimiva Räisänen sanoo saaneensa paljon palautetta postauksiensa myötä. Välillä joukossa on huonojakin palautteita, mutta myös toiveita asioiden viemisestä rivakammin eteenpäin. 

Dima Kangasoja (ps.) Haapajärvi 

Haapajärven valtuustossa aloittanut Dima Kangasoja myöntää, että valtuustotyö on yllättänyt yrittäjätaustaisen ihmisen hitaudellaan.

– Sanotaan, että hyvin hidastempoista ja leveäkaistaista on, muotoilee Kangasoja ja sanoo työskentelyn siltä osin olleen hyvin erilaista kuin hän ennakkoon odotti. 

Päätöksentekoon vaikuttamisesta hän sanoo laittaneensa alulle jotain uuteen teknologiaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita. Niiden mahdollista toteutumista saa kuitenkin vielä odotella. 

Valtuuston ilmapiiri Haapajärvellä on tuntunut hyvältä ja yhteistyö toimivalta. Aikaa Kangasoja arvioi käyttävänsä kuntapolitiikkaan viidestä kymmenen tuntiin kuukaudessa kokouksien ulkopuolella. Yllätys määrä ei ole. Hän tosin korostaa, että aikaa saisi uppoamaan paljonkin, ellei asioita priorisoisi. 

– Täytyy valita taistelut eli asiat, joita lähtee ajamaan, tiivistää Kangasoja ajankäyttönsä perusteet. 

Miia Alasaarela (sd.) Kemi

Kemiläinen Miia Alasaarela on toiminut jo aiemmin varavaltuutettuna ja muissa luottamustoimissa. Näiden perusteella muodostamansa mielikuvan hän kokee vastanneen hyvin valtuutetun työtä. 

Kemin kuntapolitiikassa hän kokee vallitsevan hyvän ilmapiirin. Päätökset syntyvät keskustelemalla. Viimeistään kahvitauoilla puoluerajat unohtuvat. 

– En välttämättä muista kuka on minkäkin puolueen jäsen kun ollaan kahvilla. Se kertoo paljon, kertoo Alasaarela.

Aikaa Alasaarela käyttää erityisesti hallitustyöskentelyyn. Kuntapolitiikkaan hän arvioi kuluvan parikymmentä tuntia kuukaudessa. Valtuustokäsittelyyn asiat tulevat niin hyvin valmisteltuina, että niihin perehtyminen on helppoa.

– Aineistoon kun perehtyy sillä pääsee pitkälle, ynnää Alasaarela kokemuksensa. 

Päätöksentekoon Alasaarela on kokenut voivansa halutessaan vaikuttaa. Vaikuttamisväylä syntyy etenkin lautakunta- ja hallitustyöskentelyn kautta. Kaupunkilaisten palaute on ollut vähäistä ja tullut arkisissa kohtaamisissa.