Mielipide
Salassapitositoumukset eivät koske valtuutettuja
Apulaisoikeusasiamiehen päätös on merkittävä ennakkotapaus, kirjoittaa Mikkelin kaupunginvaltuutettu Jarno Strengell (sd.).
Mikkelin kaupunki myi 2023 kokonaan omistamastaan Etelä-Savon energiasta 49 prosenttia ulkomaiselle sijoitusyhtiö Aberdeenille 130 miljoonalla eurolla. Kaupan yhteydessä kaupungin kaikkien asiaa käsittelevien luottamushenkilöiden tuli allekirjoittaa salassapitositoumus, joka jäi kaupungin haltuun.
Kaupunginvaltuutetuille jäi sellainen kuva, että salassapitositoumuksen rikkomisesta voi joutua merkittävään taloudelliseen korvausvastuuseen. Tämä rajoitti oleellisesti luottamushenkilöiden asiaan liittyvää keskinäistä tiedonvaihtoa sekä julkiseen keskusteluun osallistumista.
Maaliskuussa 2026 eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja totesi asiaan liittyvässä kantelupäätöksessä EOAK/1600/2025 seuraavaa ”luottamushenkilöiltä ei voida edellyttää salassapitositoumuksen hyväksymistä, edellytyksenä luottamustehtävässä tarvitsemiensa tietojen saamiseksi eikä sopimuksella voida puuttua luottamushenkilöiden perustuslaissa turvattuun sananvapauteen”.
Saman asian kertoi julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Länsi-Savo lehdessä jo joulukuussa 2023: ”Sitoumus rajoittaa luottamushenkilöiden sananvapautta enemmän kuin mitä laissa säädetään, sillä ei ole juridista pohjaa”.
Mikkelin kaupunginhallitus totesi vasta apulaisoikeusasiamiehen päätöksen jälkeen maaliskuussa 2026, että salassapitositoumukset ovat rauenneet.
Apulaisoikeusasiamiehen päätös on merkittävä ennakkotapaus, joka turvaa kuntien luottamushenkilöiden sananvapauden sekä tiedonsaantioikeuden kunnan talouteen, toimintaan ja omistusmuutoksiin liittyvissä asioissa, ilman salassapitositoumuksia.
Jarno Strengell
kaupunginvaltuutettu sd.
kaupunginhallituksen jäsen
Mikkeli