Kipakkaa puhetta EU-rahasta – “Meillä Suomessa talvella vesi jäätyy, jos sitä ei lämmitä”

– Minulta kysyttiin jätevesiasioiden käsittelyssä, miksi ihmeessä te Suomessa lämmitätte jätevettä. Selvitin kysyjille, että meillä Suomessa talvella vesi jäätyy, jos sitä ei lämmitä. Tuli samalla muistutettua, kuinka erilaiset olot eri puolella Eurooppaa ovat.

Kommentti on Markku Markkulan. Hän toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Alueiden komiteassa (AK), joka on Euroopan unionin neuvoa-antava elin. Komitean tarkoitus on saada alueiden ja kuntien ääni kuuluviin EU:n päätöksenteossa.

Markkula (kok.) on myös espoolainen kaupunginvaltuutettu ja käymässä Brysselissä, sillä edessä on AK:n täysistunto.

Kaikissa komitean täysistunnoissa käsitellään alueisiin ja kuntiin vaikuttavia asioita, mutta tällä kertaa erityisesti yksi asia nousee yli muiden: Euroopan unionin tuleva budjetti.

Markkulan kommentti liittyy päivän teemaan, sillä suomalaisten isona huolena on, säilyvätkö alueelliset tuet muuallakin kuin EU:n kaikkein köyhimmillä alueilla.

Pitkää itärajaa ei tiedetä

Paikalla ryhmähuoneessa on AK:n suomalaisen valtuuskunnan jäsenet. He ovat eri puolilta Suomea paikalle tulleita kuntapoliitikkoja, jotka oma puolue on valinnut komiteaan.

Jäsenet jakavat kokouksessa tuoreimmat viestit omien EU:n poliittisten ryhmiensä tapaamisista ja käyvät läpi, miten isojen kysymysten kanssa edetään yhdessä. 

Markkulan jätevesikommentti saa muut nyökyttelemään. Niin tuttua! Suomalaiset ovat pitäneet kovaa ääntää maan yli 1 300 kilometriä pitkästä itärajasta, mutta eipä moni tunne meikäläisten tilannetta vieläkään.

Siitä on helppo jatkaa lobbaamiseen: kuinka eurooppalaiset päättäjät saadaan vakuutettua siitä, että suomalaiset tarvitsevat tukea alueelliseen kehittämiseen.

Yhteisestä kokouksesta saa hyvät eväät juuri alkavaan täysistuntoon. Suomea ja alueiden tilannetta ei puheenvuoroissa unohdeta.

EU vaikuttaa hankintoihin ja kaavoihin

EU:n päätöksillä ja budjeteilla on iso merkitys suomalaisiin kuntiin. Karkeasti arvioituna lähes puolet kuntien asioista on kytköksissä EU:n päätöksiin. Kuntaliitto selvitti pari vuotta sitten EU-kytköksiä esimerkkikaupungin, Helsingin, avulla.

Tulokseksi saatiin, että lautakuntien ja johtokuntien esityslistoilla on eniten EU-kytköksiä kaupunkiympäristön toimialalla (76 prosenttia), vähiten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 prosenttia) sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 prosenttia).

Suurin osa kytköksistä on ympäristö- ja sisämarkkina-asioissa. EU-säädöksiin on tyypillisesti suora yhteys hankinta- tai kaavoituspäätöksissä.

Huoli koheesiopolitiikasta

Jos EU:n päätöksentekoon haluaa vaikuttaa, se on tehtävä hyvissä ajoin. Kuluvana keväänä ja kesällä työtä on erityisen paljon, sillä Euroopan komissio antoi viime kesänä esityksensä uudeksi pitkän aikavälin talousarviokseen (monivuotinen rahoituskehys, MIF) vuosille 2028–2034.

Komission tarkoitus on panna uusiksi rahoitusohjelmansa. Suomalaiset AK:n kuntapoliitikot ovat huolissaan, pysyvätkö tärkeät periaatteet, kuten läheisyysperiaate, kyydissä mukana.

Unohdetaanko alueiden erityistarpeet, esimerkiksi liikennehankkeet ja innovaatiot? Ymmärretäänkö, kuinka paljon olosuhteet eri puolilla Suomea vaihtelevat? 

Täysistuntoa seuraamalla selvisi, että ympäri Eurooppaa erityisen paljon huolettaa koheesiopolitiikan tulevaisuus. 

Koheesiorahoituksen ja -politiikan päätavoitteena on vähentää jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja sekä edistää tasapainoista kasvua ja hyvinvointia.

Iso kysymysmerkki on sekin, mitä tuleva kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma käytännössä tarkoittaa.

Komissio on siirtämässä päävastuun alueellisista suunnitelmista jäsenvaltioille. Alueita ja kuntia huolettaa, miten on käymässä alueiden ja komission välisten suorien yhteyksien.

Kahden biljoonan budjetti

Komissio on yksinkertaistamassa monimutkaista pitkän aikavälin talousarviotaan, mikä sinänsä on varsin kannatettavaa. Ohjelmien määrä on laskemassa 52:sta 16:een.

Komissio tekisi EU:n kahden biljoonan (tuhat miljardia) euron budjetista kunnianhimoisen ja aiempaa tehokkaamman.

Esitys korostaa tulossuuntautumista ja kykyä reagoida muutoksiin. Tuleviksi painopisteiksi komissio nostaa turvallisuuden, digitalisaation ja EU:n sisämarkkinat.

Suomessa hallitus etsii kuumeisesti tapoja saada budjetti tasapainoon samaan aikaan, kun puolustusmenot ovat karkaamassa ennätysvauhtia.

Samantyyppistä tasapainoilua haetaan EU:ssa. EU haluaa niin ikään kehittää Euroopan puolustautumista, erityisesti rajaturvallisuutta. Siihen ollaan suuntaamassa reippaasti lisää rahaa.

Suomalaisittain kaksi merkittävää rakennerahastoa, ESR (Euroopan sosiaalirahasto) ja EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ovat kutistumassa jopa 15–20 prosentilla.

Kipakat kommentit

AK esitti oman näkemyksensä EU:n tulevasta talousarviosta lausunnossa, jonka se hyväksyi Brysselissä maaliskuussa yksimielisesti.

AK:n lausunnon esitteli komitean täysistunnossa Sari Rautio (kok.), Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu. Kiitettyä lausuntoa oli hänen kanssaan kokoamassa Raution asiantuntija, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Annukka Mäkinen.

Rautio korosti lausuntoa esitellessään, kuinka EU:n budjetissa on kyse rahan lisäksi demokratiasta.

– Perussopimusten mukaan päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Lausunnossa kannustetaan sopimaan sellaisesta uudesta EU:n omien varojen paketista, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Rautiota oli täysistunnossa kuulemassa EU:n budjettikomissaari Piotr Serafin, jolla on monivuotisen budjetin laatimisessa runsaasti vaikutusvaltaa. AK:n lausunto ja täysistunnon puheenvuorot eivät kuitenkaan velvoita häntä tai komissiota.

Serafin sai kuulla täysistunnon aikana kipakoita kommentteja. Niistä yhden esitti Oulun kaupunginvaltuutettu Mirja Vehkaperä (kesk.), jonka mielestä EU haluaisi budjetillaan ratkaista samanaikaisesti koko EU:n tulevaisuuden turvallisuudesta kilpailukykyyn, omavaraisuuteen, ilmastoon ja digitalisaatioon.

Keskiöön pitäisi hänen mielestään nostaa olosuhteet ja pysyvät haitat, kuten pitkät etäisyydet ja harva asutus.

Arvostelua sai myös kumppanuussuunnitelman jättirahasto, joka yksinkertaistamisen sijaan lisäisi kansallisen tason monimutkaisuutta.

Puheenvuoroissa huomautettiin myös, että komission tapa korostaa kilpailukykyä hyödyttäisi vain hyvin harvoja alueita. Liian moni muu alue unohdettaisiin.

Serafinelta ei voinut jäädä huomaamatta, kuinka paljon vastustusta herättää erityisesti mahdollisuus siirtää koheesiorahoitusta muualle. Näin voisi käydä esimerkiksi tulevia kriisejä ratkottaessa.

Parlamenttiin ja neuvostoon

Komission esitys on parhaillaan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston käsittelyssä.

Eurooppa-neuvosto on virallinen aloitteentekijä EU:n tärkeimmissä kysymyksissä, se määrittelee unionin poliittiset suunnat. 

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tiedossa on lisää värikkäitä keskusteluja sekä nuijan kopautukset viime tingassa.

Tavoite on, että EU:n tulevasta talousarviosta päätettäisiin tämän vuoden aikana. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, että siihen päästään vasta hieman ennen uuden kauden alkua 2028.

Puolueissa yhtä mieltä

Palataan vielä hetkeksi suomalaisen valtuuskunnan tapaamiseen. Puoluepoliittiset näkemykset kotimaassa ovat monesta asiasta erilaiset, mutta täällä Brysselissä ollaan perin yksimielisiä.

Jäsenet muistuttavat toisilleen, kuinka jokainen lobbauksen mahdollisuus pitää nyt hyödyntää. Hissipuheet valmiiksi, ellei niitä ole vielä hiottu.

Nyt ei arkailla pätkääkään, nyt lobataan.