Uutiset
Ammatillisen koulutuksen kasvava rooli työllisyyden hoidossa saa huomiota – "Erityisen tärkeää"
Jatkuvan oppimisen työryhmä esittää muutoksia ammatilliseen koulutukseen ja tutkintorakenteeseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen työryhmä linjaa, että jokaisella suomalaisella on oltava oikeus maksuttomaan koulutukseen niin pitkälle kuin hänen kykynsä riittävät.
Oppivelvollisuus kannustaa toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, ja myös ilman tutkintoa oleville turvataan jatkossakin mahdollisuus ammatilliseen perustutkintoon.
Lisäksi ministeriön työryhmä linjaa, että osaamiskokonaisuuksien suorittamista halutaan vahvistaa työvoiman osaamistason nostamiseksi.
Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.) tiistaina.
Työryhmä on tarkastellut erityisesti tutkintoa lyhyempien koulutusten lisäämistä, ammatillisen tutkintorakenteen kehittämistä sekä koulutuksen rahoituksen ja markkinaehtoisuuden rajan selkeyttämistä.
Kuntaliitto pitää työryhmän linjauksia oikeansuuntaisina.
– Erityisen tärkeää on, että raportissa tunnistetaan ammatillisen koulutuksen kasvava rooli työllisyyden hoidossa, kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kunnille vuoden 2025 alussa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela toteaa.
– Koulutusta on kohdennettava osaajapula- ja kasvualoille sekä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien osaamisen vahvistamiseen, jotta työttömyysjaksoja voidaan lyhentää, Kallio-Savela lisää tiedotteen mukaan.
Rahoituspohjaa katsottiin
Työryhmä esittää myös ammatillisten perustutkintojen uudistamista laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi.
Tavoitteena on mahdollistaa joustavammat opintopolut ja paremmin työelämän tarpeisiin vastaavat osaamisprofiilit. Samalla yhteiset tutkinnon osat erotettaisiin nykyistä selkeämmin omaksi kokonaisuudekseen.
– Tutkintojärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeää. Laaja-alaisemmat tutkinnot voivat parantaa koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta eri puolilla Suomea, Kuntaliiton projektipäällikkö Emma Holsti lisää tiedotteen mukaan.
Työryhmä tarkasteli myös koulutuksen järjestäjien rahoituspohjan laajentamista muun muassa parantamalla edellytyksiä liiketaloudelliseen täydennyskoulutukseen ja osaamispalveluiden markkinoiden syntymiseen.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että on tärkeää tunnistaa kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvan vos-rahoitteisen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukaisen koulutuksen ja markkinoilla tapahtuvan koulutuksen keskeiset erot.
– Rahoituspohjan laajentaminen ei saa vaikuttaa kansalliseen koulutusjärjestelmään, jota ei ole kansallisella eikä EU-oikeudellisella tasolla katsottu taloudelliseksi toiminnaksi, korostaa Maarit Kallio-Savela.
Työryhmän toimikausi alkoi viime vuoden alussa ja päättyi viime maaliskuussa. Työryhmässä Kuntaliittoa edusti kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela.
Lue myös:
