Tekoäly muuttaa työn sisältöä, osaamisvaatimuksia ja organisaatioiden toimintatapoja

Vuoden 2025 alussa suomalaisissa kunnissa tekoäly oli vielä vahvasti kokeiluvaiheessa.

Käytössä oli yksittäisiä ratkaisuja, kuten chatboteja ja rajattuja automaatioita, ja generatiivisia kielimalleja testattiin varovaisesti esimerkiksi Copilotin kaltaisten työkalujen avulla.

Monessa organisaatiossa hyödyntäminen jäi pilotointitasolle, ja ymmärrys tekoälyn vaikutuksista arjen työhön oli vasta muotoutumassa.  Vuoden aikana kehitys on kuitenkin ollut nopeaa.

Tekoälyn käyttö on levinnyt laajasti kunta- ja hyvinvointialalle, ja siitä on tullut osa arjen työskentelyä erityisesti tietotyössä. Sitä hyödynnetään muun muassa tekstien tuottamisessa, tiedonhaussa, raportoinnissa ja suunnittelussa, joissa se nopeuttaa työtä ja vähentää rutiineja.

Samalla tekoäly ei enää näyttäydy yksittäisenä työkaluna, vaan osana työn tekemisen tapaa.

Muutos liittyy laajempaan työelämän murrokseen. Työsuojelurahaston rahoittaman Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena – TEIJO-hankkeen mukaan tekoäly toimii yhä enemmän johtamisen ja asiantuntijatyön kumppanina: se hoitaa rutiinitehtäviä, tukee vuorovaikutusta ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin.

Samalla se haastaa organisaatioita pohtimaan työn kuormitusta, työn sujuvuutta ja tarvittavaa osaamista uudella tavalla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, miten tekoäly muuttaa johtamista ja työelämän käytäntöjä.

Keskeinen kehitystekijä on ollut teknologian saavutettavuuden parantuminen. Lisenssihintojen lasku ja helppokäyttöisten työkalujen yleistyminen ovat madaltaneet käyttöönoton kynnystä. Samalla kunnissa on kertynyt omaa osaamista, ja tekoälyratkaisuja kehitetään yhä useammin omin voimin ilman raskaita konsulttiprosesseja.

Tämä viittaa siihen, että onnistunut hyödyntäminen perustuu ennen kaikkea organisaatioiden omaan kyvykkyyteen, ei pelkkään teknologian hankintaan.

Kielimallien laadun paraneminen on muuttanut työprosesseja konkreettisesti. Tekoäly kykenee nyt tuottamaan sujuvaa tekstiä, tekemään tiivistelmiä ja hoitamaan käännöksiä luotettavasti.

Erityisen näkyvä muutos näkyy kokouskäytännöissä: muistioiden laatiminen on automatisoitunut ja yhdenmukaistunut, kun organisaatiot hyödyntävät valmiita pohjia ja tekoälyavusteista kirjaamista.

Tämä säästää aikaa, parantaa dokumentointia ja kehittää samalla kokouskulttuuria, kun osallistujat jäsentävät keskusteluaan selkeämmin. Tekoäly tukee myös johtamista tarjoamalla parempaa analyysia ja tietopohjaa päätöksenteolle. Sen avulla voidaan tunnistaa trendejä ja kehityskohteita sekä tehostaa tiedolla johtamista.

Samalla korostuu, että vastuu päätöksistä ja kontekstin ymmärtämisestä säilyy ihmisellä. Kehitykseen liittyy kuitenkin edelleen haasteita.

Tekoälyn käyttö ei ole kaikissa organisaatioissa vielä systemaattisesti johdettua, vaan etenee usein yksiköittäin. Tämä heijastaa julkisen sektorin laajempaa tilannetta: teknologia kehittyy nopeasti, mutta toimintamallit ja johtaminen tulevat perässä.

Kokonaisuutena vuodessa on siirrytty kokeiluista aktiiviseen hyödyntämiseen. Tekoäly muuttaa työn sisältöä, osaamisvaatimuksia ja organisaatioiden toimintatapoja.

Kuntasektorilla se on vakiintumassa osaksi arkea, ja keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten teknologiaa johdetaan ja miten sen käyttö tukee sekä työn sujuvuutta että työhyvinvointia. Samalla on tunnistettava, että tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään uuden teknologian tai yksittäisten menetelmien lisäämistä, vaan se muuttaa organisaation toimintalogiikkaa perustavanlaatuisesti.

Tekoäly ei ole itseisarvo, mutta sen hyödyntäminen on väistämätön osa tulevaisuuden toiminnan kehittämistä, ja se tulee eri muodoissaan integroitumaan yhä syvemmin yhteiskunnan ja organisaatioiden arkeen. Siksi tekoäly on huomioitava systemaattisesti organisaation toiminnan ja prosessien suunnittelussa.

Muutoksen onnistuminen edellyttää johdon vahvaa sitoutumista, selkeää suuntaa sekä jatkuvaa tukea, jotta uudistukset voidaan viedä hallitusti käytäntöön ja osaksi arjen toimintaa.

Linkki hankkeeseen: Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena – TEIJO

Hannu Vilpponen
tutkijatohtori, Vaasan Yliopisto

Marja Känsälä
erikoistutkija, Työterveyslaitos

Hilpi Kangas
tutkijatohtori, Turun ylipiston kauppakorkeakoulu

Kati Söderlund
yliopistolehtori, Vaasan yliopisto

Kirsi Lehto
dosentti yliopistolehtori, Vaasan yliopisto