Uutiset
Kuntahenkilöstön palkitseminen kannattaa – ”Jokainen voi omalla kohdallaan ajatella”
Kokeilujen kautta kunnat voivat löytää sopivat palkitsemisen keinot ja tavat.
– Miksi julkisella sektorilla ei palkita työntekijää hyvistä tuloksista?
Tämän kysymyksen nosti esiin Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (sd.) eri somekanavissa syyskuun päivänä, jolloin myös kaupunki tiedotti samasta palkitsemiskokeilusta.
Tampere päätti kokeilla henkilöstön palkitsemista seitsemässä päiväkodissa. Tavoite on ollut kasvattaa tuottavuutta ja saada säästöjä.
Sovittujen mittarien kohenemisen perusteella henkilöstö saa joulukuussa enintään 300 euron kertapalkkion.
– Siksi käynnistin Tampereella seitsemässä päiväkodissa tuloksellisuuspalkkiokokeilun, Nurminen kertoi Instagramissa ja Facebookissa julkaistuilla videoilla.
Ajatus on yksinkertainen, Nurminen jatkoi.
Jos henkilöstön työ tuottaa kaupungille hyviä tuloksia ja säästöjä, siitä palkitaan myös itse työntekijää.
– Tässä kokeilussa mitataan päiväkodin käyttöastetta, asiakastyytyväisyyttä ja sijaistarvetta. Mikäli näillä kolmella mittarilla päiväkoti pystyy parantamaan tuloksia ja sitä kautta tuomaan kaupungille merkittäviä säästöjä, niin jokainen päiväkodin henkilöstön työntekijä palkitaan 300 euron bonuksella.
Samalla Nurminen kertoo jo alustavista tuloksista, miten vuotta aiempaan verrattuna päiväkodin käyttöaste on parantunut jopa kymmenellä prosentilla ja sijaiskustannukset ovat vähentyneet.
– Alustavat tulokset ovat todella lupaavia.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen on kokenut palkitsemisen tutkija ja kehittäjä.
Edellistä Tampereen palkitsemisesimerkkiä hän ei tunne sen enempää kuin, mitä lehtijutuista on voinut lukea.
Jo tämän pohjalta hän suhtautuu kiinnostuneesti kokeiluun.
Kun henkilöstö pystyy olennaisesti edistämään jonkin tavoitteen saavuttamista ja sitä kehitystä voidaan mitata, niin siinä on hyviä kohtia palkitsemisjärjestelmän kannalta, Niilo Hakonen arvioi.
– Usein puhutaan tulos- tai kertapalkkioista, ne mainitaan myös työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Henkilöstön kannalta on tietysti olennaista sitten tietää, mitä palkitsemisella tavoitellaan.
Vapaaehtoinen toimintatapa
Olennaista on myös se, miten palkitaan.
– Rahapalkkioiden lisäksi voidaan palkita myös muilla tavoin, tarjota esimerkiksi työntekijälle ja hänen puolisolleen illallinen, tai laajemmalle porukalle vaikka liikuntaetu, johon voi liittyä sekin, että kunnilla on usein omia liikuntatiloja.
Käytössä olevia luontois- ja henkilökuntaetuja on monenlaisia, Hakonen lisää.
– Moni työnantaja on viime vuosina harkinnut uusien palkitsemismuotojen käyttöönottoa. Henkilöstön palkitsemisessa on paljon mahdollisuuksia kunnille, hyvinvointialueille ja niiden omistamille yrityksille. Jokainen voi omalla kohdallaan ajatella, miltä tuntuu, kun oma työsuoritus on riittävän hyvä tai vielä parempi. Ja kun sitten siitä saa tunnustusta, ja sitä arvostetaan.
Palkkiojärjestelmillä palkitseminen on vapaaehtoista.
– Mutta kun palkkiojärjestelmiä on tutkittu, ne ovat olleet tavallisesti myös taloudellisilla mittareilla kannattavia. Usein palkitsemisen avulla on saatu aikaa sellaista kehitystä, mitä ei olisi muuten tapahtunut.
Kun esihenkilö huomaa hyvät työsuoritukset ja organisaatio arvostaa niitä palkitsemisen keinoin, pystytään nostamaan esiin myös harvinaisemmat saavutukset.
– Joita varten on ponnisteltu ja tehty ehkä pitkäänkin työtä.
Palkitseminen voi vahvistaa hyvää työtä ja tehdä näkyväksi hyvän julkisen työn.
– Palkitsemisen keinoin voidaan tuoda esiin esimerkiksi kotihoitajan työtä. Hänen työnsä on usein iso juttu mummolle tai papalle.
Monelle uusi mahdollisuus
Palkitsemisen edellytyksenä on luonnollisesti onnistuminen, joka edistää yhteistä hyvää. Kaikki kunnat ja hyvinvointialueet eivät ole suinkaan kokeilleet erilaisia palkitsemisjärjestelmiä.
– Tämä on monin paikoin hyödyntämätön mahdollisuus julkisella sektorilla, monesti ei ole sellaista kulttuuria, että henkilöstö palkitaan, kun tietyt tavoitteet saavutetaan. Palkitsemista kannattaa kytkeä perustehtäviin ja tavoitteisiin, niihin isoihin asioihin.
Juuri nyt, säästöjen, leikkausten ja yt-neuvotteluiden aikoina, palkitsemisesta puhutaan vähemmän.
– Ymmärrettävästi päähuomio ei ole palkitsemiskysymyksissä.
Toinen puoli on, että kun tässä ajassa puhutaan myös isoista muutos- ja tuottavuustavoitteista, niin sellaisten tavoitteiden tueksi palkitsemisjärjestelmät sopisivat oikein hyvin, Hakonen jatkaa.
Selvitys valmistumassa
Nykytilanne palkitsemisen suhteen kunnissa avautuu vuodenvaihteen tienoilla, kun KT:n palkitsemiskyselyn tulokset on käsitelty ja ne julkistetaan.
Edellisen kerran vastaavan KT:n palkitsemiskyselyn tulokset julkistettiin vuonna 2023.
– Silloin (2023) palkitseminen nousi ajankohtaiseksi aiheeksi, kun henkilöstöpula kunnissa ja hyvinvointialueilla oli maanlaajuinen ongelma.
KT:n selvitys osoitti, että kunta- ja hyvinvointialalla on käytössä monipuolisesti eri palkitsemismuotoja.
– Henkilöstö arvostaa esimerkiksi työvuorojen joustavaa suunnittelua ja tunnustuksen antamista hyvin tehdystä työstä.
Niilo Hakonen huomauttaa, että kokeilujen kautta kunnat voivat löytää itselleen sopivat palkitsemisen keinot ja tavat.
– Palkitsemista on edistetty kokeiluilla myös kunnissa, usein hyvin tuloksin.
Positiiviset kokemukset palkitsemisjärjestelmistä eivät johda automaattisesti niiden jatkuvaan käyttöön.
– Monista kunnista puuttuu vielä palkitsemisen perinne.
Hakonen lisää, että aiemmissa tutkimuksissa yksityisiin aloihin verrattuna kunnissa on saatu palkitsemisella tehokkaammin positiivisia vaikutuksia käytettyyn euroon nähden.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta-alan ja hyvinvointialueiden työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien etuja työnantajaosapuolena työmarkkinoilla.
Lue myös:
