Ministeri paljasti, miten kuntien uutta tehtävää rahoitetaan ja se yllättää

Julkisen sektorin kaikkien hankintojen tiedot keskitetään jatkossa yhteen paikkaan.

Hallitus antoi esityksensä laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi eduskunnalle. Sääntelyllä luodaan toimintaedellytykset hankintatietovarannon perustamiselle ja ylläpidolle.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vastasi median kysymyksiin tietovarantoa koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Kunnille vaikuttaa koituvan tästä paljon työtä, korvataanko sitä, tuleeko valtio siinä vastaan, ministeri Ikonen?

– Jos katsotaan ostolaskutietoa, sehän on jo tällä hetkellä olemassa ja nyt tämä ajatus on se, että me kootaan tätä yhteen paikkaan.

Ikonen huomautti, miten Tampere avasi ostolaskudataa, kun hän oli aikoinaan kaupungin pormestarina.

– Moni organisaatio on tehnyt tätä. Olennaista on se, että saadaan tuotua nämä tiedot nyt yhteen tietovarantoon, että ne ovat helposti saatavilla.

Ikonen arvioi, että alkuvaiheessa sekä kunnille että hyvinvointialueille koituu varannon rakentamisesta kuluja.

– Tavallaan tämän toimintatavan käyttöönotosta, ja oppimisesta, ja me ollaan linjattu, että nämä kulut korvataan, noin 10 miljoonan euron kertaluontoisella erällä. Tätä huomioidaan, että tässä tulee tämmöinen lisävelvoite otettavaksi käyttöön.

Mediatilaisuudessa kerrottiin myös, että edellä mainittu arvio noin kymmenen miljoonan euron kompensaatiosta kunnille ja hyvinvointialueille perustuu pilottiin, jonka Valtiokonttori järjesti ja siitä saatuihin kokemuksiin keskimääräisistä kustannuksista.

Tarkemmin siitä, miten valtionavustus järjestetään, sitä selvitetään ja työstetään parhaillaan, tilaisuudessa kerrottiin.

Pettymys kunnille

Myös Kuntaliiton asiantuntijat seurasivat tarkkaan tiedotustilaisuutta torstaina. Kuntaliitto julkaisi tiedotustilaisuuden jälkeen tiedotteen, jonka mukaan liitto on pettynyt hallituksen esitykseen.

Kuntaliitossa oli kiinnitetty huomiota siihen, miten juuri tiedotustilaisuuden aikana Ikonen teki merkittävän lupauksen. Ikonen siis lupasi, että kunnille ja hyvinvointialueille uudesta tehtävästä koituvia kustannuksia voitaisiin jollain aikavälillä korvata yhteensä 10 miljoonan euron edestä.

Kuntaliitto huomauttaa, että eduskuntaan etenevässä hallituksen esityksessä todetaan, että kuntien kustannusten korvaamisesta päätetään vasta vuoden 2027 talousarviossa.

– Olemme hyvin huolestuneita, että kunnat saavat jälleen uuden tehtävän, mutta sen rahoitus näyttää vielä epävarmalta ja alimitoitetulta. Rahoituksesta tulee sopia osana lakiehdotuksen käsittelyä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina edellyttää.

Työ uuden tehtävän suhteen on suuri. Hankintatietovarannon vuoksi jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tulisi muuttaa ostolaskujen käsittelyä ja tähän liittyviä järjestelmiä.

Etenkin pienet kunnat joutuvat muutoksen myötä uudistamaan järjestelmiään merkittävästi, vaikka niiden resurssit ovat vähäiset ja kunnan saavuttama hyöty uudesta alustasta jää heikoksi.

Suurille kaupungeille uudistus aiheuttaa paljon työtä, vaikka niillä onkin lähtökohtaisesti osaamista ja resursseja laskutuskäytäntöjen muuttamiseen.

Lisäksi liitto huomauttaa, että hallituksen esityksessä on arvioitu, että muutoksesta seuraavat kertaluonteiset kulut ovat kunnille noin 12 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunnille koituisi jatkuvia kuluja 10 miljoonan euron edestä seuraavan viiden vuoden aikana, liitto tiedottaa.

Paljon tietoa toimitettavana

Valtiokonttori kerää hankintatietovarantoon julkisia hankintoja koskevat tiedot Hilma-palvelusta, hankintayksiköiltä ja kilpailutusjärjestelmän toimittajilta.

Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi valtion virastot ja laitokset, Senaatti-konsernin liikelaitokset, Kansaneläkelaitos, kuntayhtymät, ja hyvinvointiyhtymät toimittavat erikseen säädetyt ostolaskutietonsa tietovarantoon.

Hankintatietovaranto perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja.

Lue myös:

VM patistaa kuntaliitoksiin – näin siihen on hyvä suhtautua kunnissa