Uutiset

Onko kunnanjohtajan pakko asua johtamassaan kunnassa?

PYKÄLÄPEIKKO TUTKII Aika ajoin syntyy keskustelua siitä, tulisiko kunnan ylimpien virkajohtajien – tai ainakin kunnanjohtajan – asua johtamassaan kunnassa. Kyse on veroeuroista ja joidenkin mielestä myös kunnan ykkösketjun uskottavuudesta, kun puhutaan oman kunnan vetovoimasta.

Kuntalaki ei aseta kunnanjohtajalle erillistä asumisvelvoitetta, kertoo Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin.
Julkaistu

I NÄKEMYS – ARJEN ASIANTUNTIJA

Kuntajohtajat ry:n varapuheenjohtaja, Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka, kärvistelevätkö kuntajohtajat asuinkuntansa kanssa useinkin?

– Kyllä tästä asiasta silloin tällöin keskustellaan, mutta ei sen takia sentään yleisesti kärvistellä.

Mistä se homma yleensä kiikastaa?

– Useimmiten kyse ei ole pelkästään kunnanjohtajan omasta asuinkunnasta vaan myös hänen perheensä ja muiden läheistensä asuinkunnasta.

– Aika herkistä asioista puhutaan. Asumuseron vaatiminen työn vuoksi on työnantajalta aika kova vaatimus, jos kunnanjohtaja kykenee kuitenkin hommansa muutenkin hoitamaan.

Ymmärrättekö te niitä, jotka pitävät suotavana, että ainakin kyläpäällikkö asuu omassa kylässään?

–  Ymmärrän toki. Taustalla on pitkä historia ja perinne kunnanjohtajan asumisesta kunnassaan.

– Ajat ja asenteet kuitenkin muuttuvat. Kunnanjohtajan on kyettävä luomaan työssään välttämättömät kontaktit kuntalaisiin ja muihin yhteistyötahoihinsa, asuipa hän sitten missä tahansa.

Ymmärrättekö te kunnanjohtajia, jotka eivät työpaikkakuntaansa syystä tai toisesta muuta?

– Ymmärrän, enkä esimerkiksi itse asu johtamassani kunnassa. Asumiseni ei ole herättänyt isompaa keskustelua, eikä se ole vaikuttanut työssäni suoriutumiseen. Työlleni on asetettu tavoitteita, jotka eivät ole sidoksissa omaan asuinkuntaani.

II NÄKEMYS – JURIDIIKAN ASIANTUNTIJA

Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin, mitä laki sanoo kunnanjohtajan asumisesta – normipohjan ydin?

– Kuntalaki ei aseta kunnanjohtajalle erillistä asumisvelvoitetta. Hänen asumiskysymyksensä ratkeaa siis käytännössä tehtävän hoidon edellytysten ja mahdollisesti johtajasopimuksessa sovitun kautta – ei suoraan lain nojalla.

– Luottamushenkilöihin eli poliittisiin päättäjiin, sen sijaan, sovelletaan kuntalain vaalikelpoisuussääntelyä. Luottamushenkilön on asuttava siinä kunnassa, jossa hän tehtäväänsä hoitaa.

Voiko kunnanjohtajan asuminen ja verojen maksaminen toisella paikkakunnalla johtaa edes periaatteessa luottamuspulaan ja potkuihin?

– Kunnanjohtajan asema poikkeaa tässä muista viranhaltijoista. Kuntalain 43 § mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

– Periaatteessa siis asumiseen liittyvät käytännön seuraukset voisivat tulla osaksi laajempaa luottamuksen arviointia, jos ne esimerkiksi tosiasiallisesti vaikuttaisivat virkatehtävien hoitamiseen. Kunnanjohtajan kohdalla kysymys on siis viime kädessä kokonaisarviosta ja valtuuston luottamuksesta, ei laissa säädetystä asumisvelvollisuudesta.

– Pelkkä asuminen toisella paikkakunnalla ja verojen maksaminen sinne ei kuitenkaan ole lainvastaista eikä itsessään kunnanjohtajan virkavelvollisuuden rikkomista.

III PYKÄLÄPEIKON LAKITÄRPIT

  • Perustuslaki 9 § – asuinpaikan valinta. Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Tämä perusoikeus kuuluu myös kunnan viranhaltijoille.

  • Perustuslaki 125 § – virkanimityksen perusteet. Julkisiin virkoihin nimittämisen yleisiä perusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hakijan kotiosoite ei kuulu luetteloon.

  • Kuntalaki 41 § – kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan, mutta hänen ei tarvitse olla kunnan asukas.

  • Kuntalaki 42 § – johtajasopimus. Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus. Siinä voidaan sopia johtamisen edellytyksistä ja työn käytännöistä – mutta ei sivuuttaa perusoikeuksia.

  • Kuntalaki 43 § – luottamuksen menetys. Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan, jos tämä on menettänyt valtuuston luottamuksen. Pelkkä asuminen toisessa kunnassa ei ole hyväksyttävä syy luottamuspulaan.

  • Kuntalaki 44 § – pormestari on poikkeustapaus. Pormestari on kunnan luottamushenkilö. Häneen sovelletaan luottamushenkilön yleisiä vaalikelpoisuusehtoja, joten hänen kotikuntansa on oltava kyseinen kunta.

IV PYKÄLÄPEIKON PUUJALKA-AFORISMI

Kunnanjohtaja saa nukkua naapurissa – kunhan ei nuku virassaan.

ARI MÖLSÄ

[email protected]

Kirjoittaja on Yle Uutisten ja A-studion entinen pitkäaikainen oikeustoimittaja ja Kuntalehden avustaja. Koulutukseltaan hän on varatuomari.

Powered by Labrador CMS