Uutiset
Paluumuuttaja miettii jo uutta paluumuuttoa – "Täytyy rehellisesti tunnustaa"
PALUUMUUTTAJAT Muutto takaisin Keravalle tuntui aluksi hienolta, mutta nyt Jari Kortelainen pohtii paluuta Lahteen.
Kuntalehden Paluumuuttajat-sarjassa päästään tällä kertaa Keravalla asuvan Jari Kortelaisen matkaan. Kortelainen asui tasan kaksi vuotta Lahdessa ennen kuin hän palasi Keravalle.
– Palasin ilomielin Lahdesta tänne.
Minkä takia alun perin muutit pois Keravalta, kun sitten teki mieli palata näinkin nopeasti takaisin, Jari Kortelainen?
– Vuosi 2023 oli käänteentekevä. Vuoden aikana tapahtui kolme isoa asiaa, joista ensimmäinen oli omakotitalon myynti.
Hän oli asunut samassa kodissa yli 30 vuoden ajan Keravan Saviolla.
Toinen iso asia oli muutto Lahteen. Tätä ennen hän oli asunut yhtäjaksoisesti Keravalla vuodesta 1979 alkaen.
Kolmas iso asia oli se, kun Kortelainen jäi eläkkeelle oltuaan reilun 42 vuoden ajan Tullin palveluksessa.
Viimeiset vuodet hän toimi tulliylitarkastajana ja Tullikoulun opettajana.
Liikunta henkireikänä
Lahdessa asuessaan Kortelainen ajoi säännöllisesti Keravalle.
– Kävin vähintään kaksi kertaa viikossa Keravan uimahallin jumppatunneilla. Kun Keravan uimahalli avattiin -82, niin siitä lähtien aloin käymään uimahallin jumpissa.
Liikunta on sydämen asia Tullin entiselle virkamiehelle.
Kortelainen lupasi ennen Lahteen muuttoaan jopa Keravan uimahallin esimiehelle, että uimahallia ja sen toimintaa hän ei jätä.
Hän piti sanansa.
– Olen varmaan yksi pitkäaikaisimpia kävijöitä näissä uimahallin jumpissa. Välillä olen tuurannut vakituisia vetäjiä.
Liikunnasta Kortelainen saa voimaa ja sitä voimaa hän on saanut lukemattomia kertoja juuri Keravan uimahallista.
– Tämä on edelleen minulle sellainen henkireikä.
– Jos on henkisiä paineita jostakin, se on auttanut, kun on harrastanut aktiivisesti liikuntaa. En osaa jäädä paikoilleen ihmettelemään.
Ja jos esimerkiksi liikunnan jälkeen jää aikaa, hän lukee usein kirjoja iltaisin.
Keravan uimahallilla, siihen liittyvällä toiminnalla ja ihmisillä, oli vaikutuksensa, kun Kortelainen päätti muuttaa takaisin Lahdesta Keravalle.
Myös saunominen on tärkeää Kortelaiselle.
– Saunomisen suhteen olen saunahullu.
Vantaalla leikitään
Perhe on tärkeä Jari Kortelaiselle.
– Tyttäreni asuvat Vantaalla. Olen heistä kovin ylpeä. Olen heidän kanssaan tekemisissä viikoittain.
Kahden aikuisen lapsen isä on myös isoisä.
– Toisella tyttärelläni on marraskuussa kaksi vuotta täyttävä tytär. Olen lapsenlapselleni paappa.
– Haluan ohjata lapsenlastani uinti- ja juoksuharrastuksiin. Olen tyttärelleni sanonut, että haluan olla kasvatustyössä sitä kautta mukana. Lapsilla pitää olla harrastuksia.
Jos on Keravan uimahalli tärkeä Kortelaiselle, niin sitä on myöskin Tuusulanjärvi ja sitä ympäröivät juoksumaastot.
Tuusulanjärvi sijaitsee Keravan naapurien, Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin, alueilla.
– Juoksen järven rannalla. Juoksen Järvenpäähän ja takaisin Keravalle. Siitä tulee sellainen mukava parinkympin lenkki.
Täysiä maratoneja Kortelainen juoksi yhteensä sata kappaletta vuosina 1984–2016. Näitäkin juoksuja varten Tuusulanjärvi toimi aikoinaan mainiona harjoittelupaikkana.
– 30 vuoden ajan kokoonnuimme Keravan kirjastolle ja kiersimme Tuusulanjärven ympäri. Siinä tuli se 30 kilometrin lenkki. En tarvinnut sen kummempaa harjoittelua täysille maratoneille.
Työn tähden
Kortelainen muutti vajaat 50 vuotta sitten ensimmäisen kerran Keravalle.
– Muutin töiden takia. Pääsin vanginvartijaksi Keravan nuorisovankilaan.
Sitä ennen hän oli asunut ja viihtynyt Rautavaaran kunnassa Pohjois-Savossa.
– Toimin vartijana kaksi ja puoli vuotta.
Keravalla ei ole yhtään järveä, mutta muuten kaupunki tuntui pitkään juuri oikealta.
– Kun muutin Rautavaaralta, pienestä käpykylästä, tänne ihmisten ilmoille, niin Kerava tuntui ihanalta viherkaupungilta, joka veti puoleensa. Viihdyin erittäin hyvin täällä.
Kerrostaloja riittää
Lahdessa asuessaan Kortelainen mietti usein Keravan hyviä puolia. Keravalle palattuaan Kortelainen tajusi, että asiat eivät ole Uudellamaalla sijaitsevassa kaupungissa ennallaan.
– Havahduin, että tämä ei olekaan enää sellainen viherkaupunki. Viheralueita ei ole samassa suhteessa kuin ennen.
Uusia kerrostaloja nousee keskusta-alueella ja vihreää katoaa pois, hän näkee.
– Täällä on jo paljon kerrostaloja ja lisää tulee.
Kortelainen on tiedostanut jo pitkään, että Keravalla on lentomelua. Mutta nyt Keravalla Kalevan kaupunginosassa asuessaan hän kiinnittää lentomeluun aiempaa enemmän huomiota.
– Lahdessa ehdin jo tottua siihen, että ei ole lentomelua. Yllättävän paljon lentomelua Keravalla on, ja heräilen siihen välillä.
Reservin kapteeni koki pitkään, että Keravalla oli sellaista yhteisöllisyyttä, joka lisäsi asumisviihtyvyyttä. Jokin on muuttunut tämän kokemuksen suhteen, hän myöntää.
Kortelainen arvioi, että nopeasti kasvavassa Keravan kaupungissa ei koeta yhteyttä toisiin ihmisiin samalla tavalla kuin ennen vanhaan.
Paluumuuttaja miettii nyt paluumuuttoa.
– Täytyy rehellisesti tunnustaa, että paluumuutto Lahteen ei ole poissuljettu.
Päijät-Hämeessä sijaitsevan Lahden järvimaisemat vetävät osaltaan puoleensa.
– Siellä on paljon järviä. Ja Lahdessa on useita uimahalleja, jotka tarjoavat erilaisia saunavaihtoehtoja.
Pajulahteen olisi lyhyt matka, ja se sopisi erinomaisesti minulle avantouinnin ystävänä.
– Hiihtämisen, juoksemisen ja ylipäätään liikunnan suhteen Lahti tuntui oikein hyvältä. Lahti on urheilukaupunki. Tykkään seurata jääkiekon SM-liigaa ja jalkapallon Veikkausliigaa Lahdessa.
Eikä Kortelaisen kiinnostus rajoitu pelkkään urheiluun. Hän huomauttaa Lahdessa olevan paljon muutakin tarjontaa, joka vetää puoleensa.
– Käyn useamman kerran vuodessa Lahden Sibeliustalon ja Lahden kaupunginteatterin kulttuuritapahtumissa.
”Kiikaroin omistusasuntoa”
Kortelainen myöntää, että Lahden kohdalla tilanne on vähän sama kuin oli Keravan suhteen. Kun on jostain muuttanut pois, niin sitten sitä alkaakin jollain tavalla ikävöimään.
– Kiikaroin omistusasuntoa. Muutan sitten vähän kauemmas, jos täältä Keski-Uudeltamaalta ei löydy sopivaa luontokohdetta. Minulle merkitsisi paljon, että ikkunasta näkyisi vettä.
– Maaseutuja ja vesistöjä ihannoivana haluan väljyyttä ja luontoa.
Muutto kauemmas omista lapsista ei olisi kivaa, Kortelainen myöntää.
Toisaalta hän laskee, että ajallisesti matka ei kestä pitkään, kun ajaa Lahdesta Keravalle tai Vantaalle.
Mieluista asuinpaikkaa miettiessään Kortelainen arvostaa luontonäkymien lisäksi ystävällisiä palveluita ja ihmisiä.
Kouluarkea kokemassa
Entisellä Tullikoulun opettajalla on ollut hyvä näköalapaikka keravalaisten lasten ja nuorten arkeen koulujen kautta.
Hän on tehnyt koulunkäyntiohjaajan ja opettajan tuuraushommia kolmessa eri keravalaiskoulussa viime vuosina.
Rautavaaran kunnassa aikoinaan kansakoulun ja keskikoulun käynyt Kortelainen ei ajattele, että nykynuorilla olisi helpompaa kuin ennen vanhaan.
Päinvastoin, hän näkee kouluarjen monin tavoin vaativana sekä aikuisten että lasten kannalta.
Pisa-tuloksien julkistamisen yhteydessä on puhuttu, miten oppilaiden osaamistasot voivat vaihdella merkittävästi kunnan koulujen välillä ja jopa luokan sisällä.
– Nämä asiat tiedostetaan myös valtakunnan päättäjien tasolla.
Jos on hyvä olla ja voi keskittyä työskentelyyn, se mahdollistaa paljon asioita oppimisen näkökulmasta, Kortelainen lisää.
Kaverit ovat tärkeitä
Kortelainen haluaa korostaa, että hän ei ole missään tapauksessa jättämässä kokonaan Keravaa taakseen, vaikka jossain vaiheessa sitten muuttaisi pois.
– Tulisin joka tapauksessa käymään Keravalla.
Täällä on hyviä kavereita ja hyviä muistoja.
– Kerava ei unohdu. Haluan säilyttää siteet tänne.
Eikä Kortelainen ole unohtanut Rautavaaran kuntaa. Siellä hän käy hoitamassa metsiään.
– Siskoni asuu Rautavaaralla. Käyn hänen luonaan useamman kerran vuodessa.
Rautavaara on ollut Kortelaiselle tärkeä kotipaikka. Hänellä on kokemusta jo nuoruusvuosilta siitä, miltä tuntuu, kun mieli on jossain muualla kuin siellä, missä fyysisesti asuu.
– Muutin Sonkajärvelle lukiota varten. Se oli henkisesti raskasta, kun ei ollut kavereita tai viihdykkeitä Sonkajärvellä.
Kortelainen odotti lukioaikoinaan aina perjantaita, että hän pääsisi Rautavaaralle kotiin.
Sitten maanantaiaamuna oli palattava Sonkajärvelle.
Kiva elämä
Kortelainen ei halua hukata aikaansa turhanpäiväiseen, ja samalla hän kertoo löytävänsä aikaa, kun on jotain mielenkiintoista.
Kortelainen kertoo esimerkiksi tarttuneen viime kesänä auenneeseen tilaisuuteen tutustua keravalaisen Automaalaamo Jomarin toimintaan.
– Erilaiset hommat virkistävät mieltäni.
Tullin palveluksessa Kortelainen sai kouluttautua niin sanotusti talon sisällä ja hän tottui työn jatkuvuuden tunteeseen.
Kun työ tarjosi tällaisen turvallisen lähtökohdan, niin sitten oli helpompi keskittyä elämässään muihinkin asioihin.
– Sanontahan on, että "valtion leipä on pitkä, mutta kapea". Minulla ei ollut työn suhteen missään vaiheessa pelkoa, kun kaiken teki lain ja määräysten mukaan. Se oli vakituinen työ.
Työura ei vienyt liikaa voimia. Nyt eläkkeellä ollessaan Kortelainen haluaa nauttia monipuolisesti elämästä ja asua paikassa, joka tukee mahdollisimman hyvin tätä tavoitetta.
Lue myös:
