Lisääkö datakeskus kuntalaisen turvallisuutta vai käykö siinä juuri päinvastoin?

Miten datakeskukset vaikuttavat kuntalaisten turvallisuuteen?

Usein puhutaan, että työpaikkojen tasaisempi jakautuminen lisää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Voiko ajatella, että työpaikkoja eri puolille Suomea tuovat datakeskushankkeet lisäävät turvallisuutta, Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen?

Datakeskushanke on rinnastettavissa moneen muuhunkin yrityshankkeeseen, huomauttaa Härkönen.

– Vaikkapa kerrostalon rakentamiseen.

On perusteltua ajatella, että asuttu paikka on turvallinen.

– Koska ihmiset auttavat toisiaan ja palveluita on yleensä enemmän tarjolla. Alueen elinvoima lisää arjen turvallisuutta.

Siitä voidaan olla kuitenkin montaa mieltä, lisääkö väestön asuttaminen harvaan asutuille seuduille turvallisuutta.

– Riippuu, millaisesta turvallisuusuhasta puhutaan. Vaarallisen tartuntataudin tapauksessa harvaan asuttu seutu voi olla hyvinkin turvallinen.

Datakeskusten vaikutus kuntalaisten turvallisuuteen ei ole siis yksiselitteinen asia.

Asiaa pohdittaessa voidaan miettiä myös epätodennäköisiä turvallisuusriskejä.

Jos Suomeen tapahtuu sotilaallinen hyökkäys, niin yleensä siviiliväestö evakuoidaan sotilasalueelta pois.

– Sotilaallisessa voimakäytössä datakeskus voi olla pommituksen kohde.

Datakeskuksia on tuhottu esimerkiksi Ukrainassa, Gazassa ja Persianlahdella.

Turvallisuutta pohdittaessa on hyvä huomioida, että datakeskusten lisäksi on paljon muitakin kohteita, joihin hyökkääjä saattaa yrittää iskeä.

– Tuhottavia kohteita voivat yhtä hyvin olla liikenteen ja logistiikan solmukohdat, puolustusteollisuuden kohteet, paloasema, sairaala, energialaitos tai mikä tahansa yhteiskunnan rakennettu infrastruktuuri.

Härkönen painottaa, että datakeskusten ei ole arvioitu aiheuttavan suoraa turvallisuusuhkaa kunnalliselle tai paikalliselle infrastruktuurille.

– Joten on vaikea arvioida, kuinka paljon turvallisuusuhkaa datakeskus tosiasiallisesti lisää sotilaallisen voimankäytön suhteen.

Lisää turvallisuusnäkökulmia

Joissakin keskusteluissa esiin on noussut kunnan lämpöriippuvuus datakeskusten tuottamasta hukkalämmöstä.

– Jos datakeskus lakkaa toimimasta, se ei myöskään kuluta sähköä. Silloin sama sähköenergia voitaisiin ainakin teoriassa käyttää tilapäiseen lämmöntuotantoon.

Voivatko datakeskukset lisätä sähkönkulutusta niin paljon, että tästä aiheutuu sähköpulan uhka?

– Kyllä voivat.

Tähän liittyen turvaa antaa se, että sähkömarkkinalaki antaa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle oikeuden ohjata sähkökäyttöä.

– Jos sähkö olisi loppumassa, voitaisiin paljon sähköä kuluttavia käyttäjiä ohjata pienempään käyttöön.

Sekin on huomioitava Härkösen mukaan, että yhteiskunta kehittyy kokonaisuutena siihen suuntaan, että sähköä käytetään enemmän. Elinvoimajohtaja näkee, että keskustelut sähkön riittävyydestä ovat tarpeellisia.

Tärkeä turvallisuuskysymys

Datakeskushankkeiden osalta erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että Suomeen ei rakenneta autoritääristen valtioiden vakoilutarkoituksiin tai pakotteiden kiertotarkoituksiin perustettuja datakeskuksia, painottaa Härkönen.

– Tämä luo kunnille haasteen selvittää mahdollisimman tarkasti datakeskustoimijoiden taustat. Usein kuitenkaan hankevaiheessa ei välttämättä tiedetä, ketkä tulevat operoimaan datakeskusta.

– Datakeskusrekisterin perustaminen tuo tarpeellista lisätietoa datakeskusten kokonaisuudesta ja osaltaan parantaa myös turvallisuusnäkökohtia.

Rekisteriä koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa ja sen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva, millaisia datakeskuksia Suomessa on ja millaisia suunnitelmia niillä on.

Mitä kuntien on hyvä huomioida

Kunnat arvioivat osana datakeskusten sijoittumispäätöksiä erilaisia vaikutuksia esimerkiksi maankäyttöön, infrastruktuuriin, ympäristöön sekä alueen elinvoimaan.

– Osana näitä selvityksiä Kuntaliitto suosittelee, että kunnat pyrkivät selvittämään myös datakeskustoimijoiden taustoja sekä millaista toimintaa keskuksessa tehdään.

– Jos kyse olisi vaikka kryptovaluutan louhinnasta, niin on hyvä arvioida kriittisesti, palveleeko tämä millään tavoin myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Turvallisuusuhkia on käsiteltävä eri näkökulmista, ja sitä kunnissa tehdäänkin perusteellisesti. Samalla Härkönen muistuttaa siitä lähtökohdasta, että investoinnit ovat tärkeitä niin koko Suomelle kuin kunnille.

– Suomi tarvitsee uusia investointeja, olivatpa ne sitten datakeskuksia tai muita teollisia investointeja.

Lue myös:

Järjestelmät pantava nyt uusiksi – "Kuntia rohkaistava tekemään asioita itse"