Giljotiini roikkuu Karkkilan niskan päällä - vanhasta maanottosopimuksesta uhkaa tulla kallis paukku

Vuonna 1987 solmitusta maanottosopimuksesta on muodostunut Karkkilan kaupungille giljotiini, joka uhkaa viedä kaupungin talouden jälleen väärille raiteille. Viime helmikuussa Helsingin hovioikeus määräsi Karkkilan maksamaan Rudus Oy:lle maa-aineksen ottosopimukseen liittyvästä sopimusrikkomuksesta vahingonkorvauksena 5 666 640 euroa.

Summaa kasvattavat vielä toukokuusta 2018 lähtien rullaamaan lähteneet viivästyskorot, jotka helmikuun lopulla 2025 olivat jo ylittäneet 3,1 miljoonan euron rajan. Kun korot karttuvat koko ajan ja hovioikeuden päätöksen mukaan maksettavaksi tulisivat myös omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut, niin maanottosopimuksen jälkilasku on kohoamassa vähintään yhdeksään miljoonaan euroon.

-Se on tosi kova luku. Jos hovioikeuden tuomio jää voimaan ja tuollaiset vahingonkorvaukset tulevat kaupungin maksettavaksi, niin se on tosi haasteellista tässä taloudellisessa tilanteessa, kaupunginjohtaja Juha Jokitalo huokaa.

Kaupunki on hakenut asiassa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Elo-syyskuun aikana selvinnee, myönnetäänkö asiassa valituslupa. Mikäli lupa irtoaa, niin lopullista päätöstä asiassa voidaan odottaa syksyllä 2026.

Vanha sopimus

Jutussa on kyse Karkkilan kaupungin ja silloisen Oy Lohja AB:n (sittemmin Rudus Oy) tammikuussa 1987 tekemästä maanottosopimuksesta. Miljoona kuutiota, 30 vuotta ja 1,45 miljoonaa markkaa olivat sopimuksen tärkeimmät luvut.

Kaupunki myönsi yhtiölle kesäkuussa 1987 maa-ainesten ottamisluvan kyseiselle kiinteistölle kymmeneksi vuodeksi 1,35 miljoonan kuution kokonaismäärälle. Tuosta määrästä kaupungin osuus oli 350 000 kuutiota. Soranottoalueen käyttö jäi kuitenkin vähäiseksi ja luvan voimassaoloaikana yhtiö otti maa-aineksia itselleen vain 19 404 kiintokuutiota.

Yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena kaupungin sopimuskumppani oli vaihtunut vuosikymmenten saatossa Oy Lohja Oy:stä Rudukseksi. Vuodenvaihteessa 2010–2011 Rudus Oy aktivoitui ja lähti hakemaan uutta maanottosopimusta alueelle. Samassa lupahakemuksessa oli myös kolme muuta kiinteistöä, jotka yhtiö oli vuonna 1987 vuokrannut kaupungilta.

Oikeudenkäyntimateriaalin perusteella yhtiö tiedusteli useaan otteeseen uuden maanottamisluvan kohtaloa, mutta vasta marraskuussa 2016 kaupungin ympäristölautakunta hylkäsi hakemuksen. Kaupungin tulkinnan maanottolupaa ei voitu myöntää, koska hakemukseen oli sisällytetty muitakin alueita.

Asiaa aiemmin käsitellyt Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi Rudus Oy:n kanteen. Käräjäoikeus totesi, ettei kaupunki ollut täyttänyt vuonna 1987 myöntämällään maanottoluvalla sopimusvelvoitettaan, mutta koska vuonna 2011 jätetyssä lupahakemuksessa oli muitakin kiinteistöjä, niin kyseessä ei ollut vuoden 1987 sopimusta vastaava hakemus. Käräjäoikeuden joulukuussa 2022 päätöksen mukaan kaupungin oli tämän takia mahdotonta täyttää sopimusvelvoitettaan.

Hovioikeudessa täyskäännös

Tilanne kuitenkin muuttui hovioikeudessa, jonne Rudus Oy valitti käräjäoikeuden päätöksestä. Karkkilan kaupungin todettiin syyllistyneen asiassa sopimusrikkomukseen. Hovioikeuden tulkinnan mukaan kaupungin olisi mahdollista myöntää asiassa myös osittainen maanottolupa.

-Kyllä se täysi yllätys oli, että päätös kääntyi hovioikeudessa päälaelleen. Alueen kaavasta aikanaan tehdyt valitukset ovat kaatuneet ja Rudus ei edes lähtenyt valittamaan vuoden 2016 maanottamisluvan hylkäämisestä, ihmettelee Karkkilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Korhonen.

Hovioikeuden mukaan kaupunki oli rikkonut asianosaisten välistä sopimusta ja aiheuttanut Rudukselle vahinkoa vähintään tuottamuksellisesti. Näin ollen käräjäoikeuden aiempi päätös kumottiin ja maksumieheksi kiistassa vaihtui Karkkilan kaupunki.

-Hovioikeuden päätöksessä vahingonkorvausten pohjaksi laskelmissa on otettu arvioitu liikevoiton menetys. Asiassa ovat osapuolina pieni 8000 asukkaan kaupunki ja valtava kansainvälinen maanrakennusalan yritys. Hovioikeuden mielestä kaupungin olisi pitänyt maanottolupaa haettaessa ennakollisesti ohjeistaa yritystä, jotta lupapäätös olisi ollut positiivinen. Kyllä 55 000 työntekijää työllistävällä ja 17 miljardin liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on sitä osaamista itselläkin, Markku Korhonen arvioi.

Tiukka paikka

Karkkilalla on taseessa toki ylijäämää vielä muutaman miljoonan verran, mutta velkaakin on. Vuoden lopulla sitä oli reilut 43 miljoonaa euroa eli reilut 5100 euroa/asukas. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2024 noin 19 miljoonaa euroa, joten maksuun mennessään korvaukset olisivat karkeasti ynnäillen puolet vuosittaisista verotuloista.

-Aloittava valtuusto ja sen päättäjät ovat tässä niin ison asian äärellä, että yksituumaisuutta tarvitaan. Jos vahingonkorvaukset jäävät kaupungin maksettavaksi, niin verotuloja lisäämällä ja palvelurakennetta uudistamalla on eteenpäin mentävä, Jokitalo arvioi

Lähes 40 vuotta vanhasta ja vuoteen 2017 ulottuneesta maanottosopimuksesta on muodostunut pienelle kunnalle melkoinen koetinkivi. Juha Jokitalo varoittaakin muiden kuntien edustajien siitä, että isoissa sopimuksissa piilee isoja riskejä.

-Jos tuomio jää tällaisena voimaan, niin kyllä se herättää paljon pohdintoja siitä, millaiseksi tilanne voi jatkossa muodostua. Monissa kunnissa on vireillä esimerkiksi isoja puhtaan siirtymän hankkeita, joihin saattaa liittyä vaikkapa maanottosopimuksia. Kun sopimuksista neuvottelemassa ja niitä vuosikymmeniä myöhemmin tulkitsemassa on ison kansainvälisen yrityksen lakiosasto, niin ongelmia voi ilmaantua, kaupunginjohtaja Juha Jokitalo varoittelee.

Karkkilassa on nyt omakohtaista sopimusta siitä, mitä vanhatkin sopimukset voivat merkitä.

-Karkkilassa yhtiö otti alkuun vähän maa-ainesta alueelta, mutta sitten se oli pitkään jostain syystä lepotilassa. Yhtiö aktivoitui alueen suhteen vasta siinä vaiheessa, kun sopimuskausi oli loppupuolella. Kunnallisessa päätöksenteossa on paljon asioita, jotka hidastavat prosesseja, muistuttaa Jokitalo.

-Nämä tavattoman pitkät sopimukset ovat kunnan kannalta hyvin vaikeita, Markku Korhonen myöntää.

Ilmat pihalle

Kävi korkeimman oikeuden kanssa miten tahansa, niin yksi asia on varmaa. Eteenpäin on mentävä, vaikka velkamäärä kasvaisikin nykyisestä vähintään sillä yhdeksällä miljoonalla eurolla.

-Jos hovioikeuden päätös jää voimaan, niin kyllähän se meistä ilmat pihalle iskee. Meillä on jo muutenkin olemassa mittavat talouden sopeuttamistarpeet, kun kaupungin palvelut pitää suhteuttaa väestökehitykseen. Jos meidän on maksettava korkoineen yli yhdeksän miljoonaa euroa yhtiölle, niin se tarkoittaa, että meidän lainanottokyky tulevia investointeja varten on aika lailla kätelty, Markku Korhonen myöntää.

-Se on joka tapauksessa selvää, että korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta meidän on vietävä palvelurakenneuudistus maaliin, jotta kaupungin palvelut ovat oikeassa suhteessa meidän väestöön, kaupunginjohtaja Juha Jokitalo toteaa.

Jos Karkkilan kaupungin kannalta pahin vaihtoehto toteutuu, niin apua tarvitaan valtiovallan suunnalta. 1 450 000 markan hinta sora-alueesta tulee todella vuosikymmenten jälkeen maksamaan hurjasti enemmän.

-Ilman apua ei tästä selvitä, mikäli hovioikeuden päätös jää voimaan. On täysin meidän oikeustajun vastaista, että joudumme asiassa maksumieheksi. Vahingonkorvauksen suuruus ei ole missään suhteessa siihen, mitä kaupunki on alueesta aikanaan saanut. Me todellakin haluamme, että tätä tapausta vielä kerran arvioidaan oikeudessa, Markku Korhonen toteaa.

Kuntalehden toimittaja pyysi juttuun kommenttia myös sopimuksen toiselta osapuolelta, mutta Rudus Oy:n taholta asiaa ei haluttu tässä vaiheessa kommentoida.