KHO:n ratkaisu merkittävä kunnallisen itsehallinnon kannalta – pidätystoimien välttämättömyyden raja vielä asettamatta
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tiistainen päätös osoittaa, ettei Kittilän kohdalla sovelletun menettelyn kaltaisten toimien toteuttamiseen tule lähteä kevyin perustein. Koska ”Lex Kittilänäkin” tunnettu säännös kajoaa kunnalliseen itsehallintoon, kynnyksen tuleekin julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan olla korkealla.
– Kansanvaltaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että vaaleilla valittu luottamushenkilö pääsee käyttämään valtaansa. Kynnys tähän puuttumiseen täytyy olla demokraattisessa yhteiskunnassa erittäin korkealla.
Myös Kittilän kunnanjohtaja Antti Jämsén pitää ratkaisua tärkeänä demokraattisesta näkökulmasta.
– Kyllähän tämä painottaa kunnan itsehallintoa ja tietenkin kuntalaisen asemaa. Kuntalaisen ääni tulee tässä nyt huomioitua ja se, ettei yksittäisen ministeriön päätöksellä voida mitätöidä kunnallisvaalin tulosta.
Rautiaisen mukaan KHO:n ratkaisun tärkein linjaus oikeudellisesta näkökulmasta on, että valtiovarainministeriön toiminta on vuonna 2018 ollut lainmukaista, sen pidättäessä 20 virkarikoksista epäiltyä Kittilän kunnan luottamushenkilöä luottamustoimistaan.
– Olemme saaneet oikeudellisen varmuuden siitä, että pidättäminen on alun alkaen ollut välttämätöntä.
Mikä on välttämättömyyden raja?
KHO:n ratkaisun myötä keskeisin jäljelle jäävä kysymys on Rautiaisen mukaan se, missä tilanteessa pidätystoimet eivät enää ole Kittilässä olleet välttämättömiä. KHO ei anna tähän päätöksessään oikeudellista vastausta, eikä sen Rautiaisen mukaan tarvitsekaan. Hän toteaa, että pallo heitetään nyt takaisin lainsäätäjälle, jonka tulisi täsmentää säännöstä sen osalta, missä tilanteessa pidättäminen ei enää ole välttämätöntä.
– Lainsäätäjä ei ole aivan täysin onnistunut tämän itsehallintoon syvälle uppoavan instrumentin teknisten seikkojen sääntelyssä.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi pitää KHO:n päätöstä tärkeänä ratkaisuna ennakkotapauksesta. Hänen mielestään avoin kysymys pidätystoimien kestosta ei tarkoita, että lainsäädäntö itsessään olisi ongelmallista.
– Tämä on tilannetta selkiyttävä ratkaisu ja ajan kanssa on mietittävä, miten lainsäädäntöä kehitetään, jos niin tarvitsee tehdä.
Pitkäniemi huomauttaa, että aikajänteet ja olosuhteet eroavat toisistaan rikosoikeudenkäynnin ja luottamushenkilöiden pidättämispäätöksen kesken.
– KHO on arvioinut tilannetta kohtuullisuuden ja suhteellisuuden näkökulmasta, sillä emme tiedä, kauanko rikosoikeudellinen prosessi kestää.
Aiheesta aiemmin:
Hallinto-oikeus kumosi 10 Kittilän päättäjän pidättämisen luottamustoimestaan (12.6.2019)
Kittilä kyseenalaistaa edelleen Lex Kittilän toimivuuden – Professori Rautiainen: “Valuviat käyvät taas ilmi” (23.11.2018)
VM hyllytti Kittilän syytetyt luottamushenkilöt (19.6.2018)