Lakimuutos passittaa toimeentulotuen saajia muuttamaan ja tiukentaa monen taloudellista tilannetta – "Edullisempia asuntoja on ollut vaikea löytää"
Kansaneläkelaitos Kela tiedottaa, että joka kuudes muuttamaan ohjatuista toimeentulotuen saajista on muuttanut lakimuutoksen jälkeen.
Lakimuutos kiristi asumismenojen korvaamista toimeentulotuessa ja tämän seurauksena Kela on ohjannut toimeentulotukea saaneita kotitalouksia etsimään edullisempaa asuntoa.
Valtaosa huhti-heinäkuussa 2024 muuttamaan ohjatuista kotitalouksista ei kuitenkaan muuttanut. Muuttaminen oli yleisintä yksinhuoltajilla ja pääkaupunkiseudulla.
Vuoden 2024 huhtikuussa voimaan tullut lakimuutos kiristi perustoimeentulotuessa korvattavien asumismenojen ehtoja.
Huhtikuun ja heinäkuun 2024 välissä muuttamaan ohjautuista noin 22 000 kotitaloudesta vajaat 15 prosenttia eli reilut 3 000 kotitaloutta muutti kymmenen kuukauden kuluessa ohjauksesta.
Lakimuutoksen jälkeen muuttamaan ohjattujen kuukausittainen muuttoaste kasvoi hiukan, mutta lopputuloksena muuttaneiden osuus jäi muuttamaan ohjatuilla suunnilleen samalle tasolle kuin muilla asumisnormin ylittäneillä ryhmillä.
– Ohjaukset etsiä edullisempaa asuntoa eivät näytä saaneen toimeentulotuen saajia muuttamaan kovin yleisesti, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen tiedotteen mukaan.
Toimeentulotuen perusosa
Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen enimmäismäärä, niin sanottu asumisnormi, määritellään valtioneuvoston asetuksessa.
Toimeentulotukilaissa on erikseen määritelty, millä perusteilla Kela voi huomioida asumismenot normia suurempina. Jos perustetta ei ole, Kela antaa kotitaloudelle kolme kuukautta aikaa etsiä edullisempaa asuntoa, jonka jälkeen asumismenot otetaan huomioon asumisnormin mukaisena.
Kela ei voi velvoittaa ketään muuttamaan, tiedotteessa kerrotaan.
Ennen lakimuutosta maaliskuussa 2024 noin 40 prosentilla toimeentulotukea saavista kotitalouksista asumismenot oli huomioitu täysimääräisinä, vaikka ne ylittivät kuntakohtaisen asumisnormin.
Maaliskuussa 2025 vastaava osuus oli enää 17 prosenttia.
Asumisnormin ylittävien, mutta normin mukaisena huomioitujen, asumismenojen osuus kasvoi 11 prosentista 27 prosenttiin, Kela tiedottaa.
Näillä kotitalouksilla jäi osa asumismenoista kustannettavaksi muista tuloista, esimerkiksi toimeentulotuen perusosasta.
– Lakimuutos vähensi normin ylittävien asumismenojen korvaamista. Samalla se kuitenkin heikensi taloudellista tilannetta niillä, jotka eivät ole muuttaneet, koska toimeentulotuessa ei oteta huomioon heidän asumismenojaan täysimääräisenä, sanoo Jauhiainen.
Muuttaneiden kotitalouksien asumismenot ylittivät normin seurannan alussa keskimäärin 14 prosentilla, kun taas asuntoonsa jääneillä ylitys oli keskimäärin 11 prosenttia.
Muuton jälkeen asumismenot ylittivät normin keskimäärin enää vajaalla kolmella prosentilla.
– Osa muuttamaan ohjatuista on muuttanut sellaiseen edullisempaan asuntoon, jossa asumismenot edelleen ylittävät asumisnormin, mutta ei yhtä paljon. Tämä voi viitata siihen, että osalla on ollut vaikea löytää edullisempia asuntoja, selventää Jauhiainen.
Muuttaminen oli yleisintä yksinhuoltajilla
Muuttaminen oli perhetyypeittäin yleisintä yhden huoltajan lapsiperheillä, joista 21 prosenttia muutti.
Yhden hengen kotitalouksista, jotka muodostavat valtaosan toimeentulotuen saajista, muutti vain vajaa 13 prosenttia.
Alueittain tarkasteltuna muuttaminen oli yleisintä pääkaupunkiseudulla, jossa muutti 17 prosenttia muuttamaan ohjatuista kotitalouksista.
Muissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa muuttaneiden osuus oli 13 prosenttia ja muualla Suomessa 14 prosenttia.
Kaupungin vaihtaminen vaatii voimia
Kelan sivulle tutkimusblogin kirjoittaneiden harjoittelija Paavo Kosusen, erikoistutkija Laura Peuteren ja Jauhiaisen mukaan kaikissa asumisnormin ylittäneissä ryhmissä asumismenojen keskiarvot pysyivät muuton jälkeenkin normin yläpuolella.
– Tämä viittaa siihen, että edullisempia asuntoja on ollut vaikea löytää. Osa kotitalouksista on saattanut muuttaa edullisempiin, mutta silti normia kalliimpiin asuntoihin, koska vaihtoehdot ovat olleet rajallisia. Asunnon vaihtamista voi hankaloittaa myös kaupungin vaihtamisen työläys tai vaikeudet saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta hakijan oman taloudellisen tilanteen vuoksi, Kelan asiantuntijat kirjoittavat.
– Toimeentulotuen saajien asumisesta säästämisessä on siis haasteensa. Kohtuuhintaisen asumisen rajat ja asuntojen saamisen haasteet yhdessä voivat tiukentaa joidenkin kotitalouksien taloudellista tilannetta, mistä voi seurata esimerkiksi lisääntynyttä täydentävän toimeentulotuen tarvetta.
Lue myös: