Sote-rahoitusmallien kartoitus valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriön parlamentaarinen työryhmä on esitellyt vaihtoehtoja sote-asioiden rahoituksen selkeyttämiseksi ja osaoptimoinnin rajoittamiseksi.

Tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää rahan kulkua.

Selkeyttämisen katsotaan sekä helpottavan asiakkaan saamaa palvelua että vähentävän kokonaiskustannuksia.

Nykytilanteessa nähdään, että päätöksenteko on hajanaista ja palvelut eivät ole tehokkaasti ja vaikuttavasti järjestettyjä. Ongelmaksi on nostettu muun muassa tilanteet, joissa yksi rahoittaja voi siirtää kustannusvastuuta toiselle toimijalle, vaikka se kokonaisuudessaan se menojen lisääntymistä. Samalla palvelun käyttäjää voidaan turhaan juoksuttaa paikasta toiseen.

– Työryhmä on pohtinut rahoitusvaihtoehtoja, joilla voitaisiin luoda oikeansuuntaisia kannusteita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähentämiseksi. Lisäksi halutaan kannustaa palvelujen integrointiin sujuviksi hoito- ja palveluketjuiksi sekä palvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen vahvoille ja kantokykyisille toimijoille. Kannustimilla on ohjattava myös ihmisten hyvinvointierojen vähentämiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, työryhmän tiedotteessa todetaan.

Parlamentaarinen työryhmä on alustavasti hahmotellut viisi mallia, joista yhdestä kaksi vaihtoehtoa. Työryhmän laatimat mallit ovat yleisluontoisia ja niistä on työryhmän mukaan mahdollista kehittää myös yhdistelmiä.

Varsinaista mallien vaikutusarviointia ei ole ollut mahdollista tehdä ilman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa ratkaisua, työryhmä toteaa.

Verotusoikeus ja valtuusto

Ensimmäisessä mallissa on alueellinen järjestäjä-rahoittaja, jolla on verotusoikeus ja vaaleilla valittu valtuusto. Jokainen alue kerää pääosan rahoituksesta veroina. Valtio maksaa kehittämis- ja tasoitusrahoitusta. Tästä mallista on edellisen sote-ratkaisun kaatumisen jälkeen eniten keskusteltu.

Yhdistettyjä rahoitusmaleja

Toinen vaihtoehto on alueellisesti yhdistetty rahoitus. Siinä valtio ja kunnat keräävät rahoituksen veroina. Kunnat maksavat osuutensa määrätylle järjestäjälle ja valtio osuutensa samoin suoraan järjestäjälle eikä kuntien kautta.

Kolmannessa mallissa yhdistetään valtion nykyisin kunnille maksama rahoitus ja kela-korvaukset ja ne maksetaan palvelujen järjestämisvastuullisille toimijoille. Kunnat maksaisivat oman osuutensa järjestäjille.

Valtio voi kerätä rahat

Neljännessä mallissa valtio kerää verotuksen yhteydessä sote-maksun, jolla korvataan nykyisin kunnille sekä sairaanhoitovakuutukseen maksettava valtionosuus, vakuutetun sairaanhoitovakuutusmaksu ja myös kuntien rahoitusosuus.

Valtio maksaisi sote-maksun tuoton palvelujen järjestämisestä vastuullisille kuntayhtymille. Kunnat vastaisivat kustannuksista, mikäli valtion tilittämä raha ei riitä.

Vakuutusrahastomallit

Viides malli perustuu vakuutusrahastopohjaiseen hallintoon. Siitä on kaksi alavaihtoehtoa, kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto sekä vakuutusyhtiöpohjainen malli.

Kansalliseen sosiaali- ja terveysrahastoon rahat kerättäisiin pakollisella vakuutuksella. Rahastosta katettaisiin kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nykyisen sairaanhoitovakuutuksen mukaiset menot.

Järjestämisvastuullinen toimija olisi kuntayhtymä tai valtio. Se määrittäisi vakuutuksen piiriin kuuluvat tuottajat.

Vakuutusyhtiöpohjaisessa mallissa rahoitus kerättäisiin pakollisilla vakuutuksilla yksityisiin vakuutusyhtiöihin. Myös tässä mallissa vakuutuksella katettaisiin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nykyisen sairaanhoitovakuutuksen mukaiset menot.

Valtio vastaisi tässä mallissa eräiden erityisryhmien maksuista sekä joistakin tehtävistä.

Pakollisen vakuutuksen kattavuutta, vakuutusmaksuja ja maksettavia korvauksia ohjattaisiin lainsäädännöllä. Asiakkaalla voisi valita palveluntuottajan järjestelmään kuuluvien toimijoiden joukosta.

Malleihin voi perehtyä tarkemmin täällä.

Seuraavan hallituksen pöydälle

Malli on pohjana seuraavalle hallitukselle, joka käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoittamista. Molempien uudistamistarpeesta ollaan yleisti yksimielisiä.

– Tarvitsemme edelleen sote-uudistuksen ja rahoitusuudistuksen. Tälle on laaja poliittinen kannatus. Mitä kauemmaksi välttämättömät rakenneuudistukset karkaavat, sitä isompi haaste odottaa yhdenvertaisten palvelujen turvaamisessa ja kestävyysvajeen umpeenkuromisessa. Jatkotyö on aloitettava mahdollisimman nopeasti, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., työryhmän työtä esteltäessä

– Kun palvelut ja päätöksenteko ovat hajanaisia, ei mistään saada kokonaiskuvaa kustannusten syntymisestä tai toiminnan tehokkuudesta. Monikanavarahoitusta on yksinkertaistettava, jotta rahat ja vastuu olisivat samoissa käsissä,” sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, kok.

Työ- ja opiskelijaterveydenhuolto mietitään

Sote-uudistuksen jatko ja perustuslain näkökulmat pitää selvittää ennen kuin on mielekästä ratkoa uuden rahoitusmallin yksityiskohtia, korostetaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

Jatkovalmistelussa arvioidaan, missä laajuudessa ja miten työterveyshuolto, opiskeluterveydenhuolto sekä lääke- ja matkakorvaukset sisältyvät malliin.