Sote-selitykset herättävät vastaväitteitä

Selitykseksi sote-esityksen perustuslaillisiin ongelmiin on tarjottu sitä, että perustuslain tulkinnoista ei saa selkeää tietoa etukäteen. Selitystä ei julkisessa keskustelussa niellä.

Myös ajatus siitä, että perustuslain määräys peruspalveluista olisi riittänyt ohittamaan päätöksentekojärjestelmään liittyvät vaatimukset, herättää vastaväitteitä.

Yle Radio Ykkösen Ykkösaamussa professori Kaarlo Tuori huomautti maanantaiaamuna, että kyllä lakiesityksen perustuslailliset ongelmat ovat tulleet selvästi esiin sekä valmistelussa että julkisuudessa.

Perustuslakivaltiokunnan jäsen Kimmo Sasi, kok., oli ohjelmassa samaa mieltä. Hän ihmetteli sitä, että asian valmistelussa ei valtioneuvostossa kuultu tarpeeksi oikeuskansleria.

Kolmantena keskusteluun osallistunut perustuslakivaliokunnan jäsen Tapani Tölli, kesk., painotti, että perustuslakiin liittyvät ongelmat olivat kyllä tiedossa, ja ne yritettiin ottaa huomioon.

Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka esitti viime viikolla julkisuudessa käsityksenään, että kyllä ongelmat olivat tiedossa. Jonkka ihmetteli sitä, että lakiesitys ongelmista huolimatta pääsi näin pitkälle.

Tuorin mukaan peruspalvelujen turvaamisen ja päätöksentekojärjestelmään liittyvien vaatimusten vastakkainasettelu on virheellinen.

– Peruspalvelujen turvaamisella ei voi perustella minkälaista päätöksentekomallia tahansa. Lain täytyy täyttää molemmat vaatimukset, hän painotti Ylen keskustelussa.

Tuorin mukaan missään ei osoitettu, että juuri esitetty malli turvaisi parhaiten peruspalvelut.