Kun keskustelu kovenee – miten turvataan rakentava ilmapiiri?

Tänä päivänä poliittista keskustelua käydään paitsi valtuustosaleissa, myös yhä enenevässä määrin sosiaalisen median alustoilla. Kuka nokkelimmin osaa teilata toisten esityksiä ja nostaa omaa agendaansa, tuntuu saavan eniten huomiota. Sosiaalisen median kuplissa voi ympäröidä itsensä samanmielisillä, jolloin oma totuus alkaa näyttää järkevimmältä. Samalla korostuu me ja muut -vastakkainasettelu: ”nuo toiset” eivät ymmärrä eivätkä ansaitse asiallista vasta-argumentointia.

Pian voidaankin olla tilanteessa, jossa yksi osapuolista kokee kyseessä olevan henkilöön kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista käyttäytymistä. Näiden tapausten käsittelyssä olemme Kuntaliiton lakiyksiköstä saaneet antaa ohjeita useita kertoja.

Kunnallisessa päätöksenteossa tulisi muistaa ajatella kunnan kokonaisetua. Kunnan tehtävänä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut.

Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa, mikä edellyttää yhteistyötä yli puoluerajojen.

Politiikka on ihmisten välistä yhteistyötä: kompromisseja ja erilaisten näkemysten yhteen sovittamista parhaalla mahdollisella tavalla kunnan ja kuntalaisten eduksi.

Yhdessä demokraattisesti tehtyihin päätöksiin sitoudutaan.

Luottamushenkilön käyttäytymissääntö on kirjattu kuntalakiin, jonka mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Käyttäytymissäännös on ymmärretty toimintaohjeeksi, joka korostaa luottamushenkilötoiminnan moraalisia ja eettisiä arvoja. Kuntaliitossa on perinteisesti tulkittu, ettei säännöksen rikkomisesta voi sellaisenaan seurata oikeudellisia sanktioita. Sen sijaan esimerkiksi virkarikos- ja kunnianloukkaussäännökset koskevat myös luottamushenkilöitä. Toisinaan niidenkin soveltumista joudutaan arvioimaan.

Koventuneeseen kielenkäyttöön on mahdollisuuksia puuttua. Ensinnäkin kunnassa voidaan laatia yhdessä sovittuja eettisiä toimintaperiaatteita tai käyttäytymissääntöjä, kuten viime vuosina yleistyneitä turvallisemman tilan periaatteita. 

Toiseksi toimielinten puheenjohtajalla on toimivaltuudet puuttua epäasialliseen kielenkäyttöön suoraan lain nojalla. Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa kuntalain mukaisesti.

Jos käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa käyttäytymään asianmukaisesti ja käyttämään asiallista kieltä. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai viime kädessä lopetettava kokous.

Luottamushenkilöillä on kuntalaissa turvattu puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Häntä suojaa myös perustuslain sananvapaussäännös. Vapauteen sisältyy kuitenkin myös vastuuta. Luottamushenkilön toimenhoitovelvollisuus pitää sisällään sen, että hän tehtävän vastaanotettuaan sitoutuu yhteisiin menettelytapoihin ja käyttäytymissääntöihin.

Vaikka ei vielä oltaisi aivan lähellä kunnianloukkauksen tai muun rikoksen tunnusmerkistöä, on kunnan omiin toimintaperiaatteisiin tai käyttäytymissääntöihin vetoaminen seuraava askel, kun pelkkä kehotus ei riitä. Kunnalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen ja loukkaavaan käyttäytymiseen, vaikka kyse olisi luottamushenkilöiden välisistä erimielisyyksistä eikä työturvallisuuslaki tulisi sovellettavaksi, kuten viranhaltijan ollessa osapuolena.

Jotta kunnassa voitaisiin tehdä kunnan kokonaisedun mukaisia päätöksiä demokraattisesti, tulee kaikkien luottamushenkilöiden voida turvallisesti osallistua yhteisistä asioista keskustelemiseen ja päättämiseen.

Kuntaliiton vastikään päivitetyssä hallintosääntömallissa on korostettu toimielimen puheenjohtajan roolia avoimen ja kannustavan keskusteluilmapiirin mahdollistamisessa. Myös Työturvallisuuskeskus on päivittänyt oppaansa Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä. 

Lisäksi Kuntaliitto on vastaamassa neuvonnan kasvaviin tarpeisiin valmistelemalla ohjetta luottamushenkilöiden välisiin häirintätilanteisiin.

Anu Räty

Kirjoittaja on Kuntaliiton juristi.