Sidosyksikkökenttä myllerryksessä - mitä tapahtuu ja milloin?

Sidosyksikköyhtiöt ovat julkiselle omistajalle oman toiminnan järjestämistä. Hankintalain muutoksessa esitetään, että kunta tai muu julkinen omistaja saisi järjestää palveluja yhtiössä vain, jos se omistaa yhtiön osakkeista vähintään 10 prosenttia. Tämä merkitsee suurta muutosta koko julkissektorille.

Sidosyksikköyhtiöiden omistusosuudet ovat tähän saakka pitkälti perustuneet omistajan yhtiöltä tilaamaan volyymiin. Isolla omistajalla on ollut iso omistus ja pienellä pieni.

Kiistelty ja kovasti kritisoitu hankintalaki on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Esitystä käsittelee talousvaliokunta. Sen lisäksi lausuntoa on pyydetty hallinto-, sosiaali- ja terveys-, puolustus-, maa- ja metsätalous- sekä perustuslakivaliokunnilta. 

Nämä kaikki valiokunnat käynnistävät asian käsittelyä paraikaa. Talousvaliokunta aloittaa asiantuntijoiden kuulemiset maaliskuussa. Valmista on odotettavissa kevään aikana.

Tammikuussa Euroopan Unionin tuomioistuin (EUT) laittoi lusikkansa suomalaiseen sidosyksikkösoppaan, varmaan tietämättään.

Suomessa on kansallisesti rajoitettu sidosyksiköiden myyntiä muille kuin siinä määräysvaltaa käyttäville omistajille. Direktiivi mahdollistaa 20 prosentin myynnin liikevaihdosta myös muille. Suomessa kaikki paitsi 5 prosenttia tai 500 000 euroa liikevaihdosta tulee kohdistua määräysvallan käyttäjiin. 

Määräysvalta on keskeinen termi sidosyksiköiden tulkinnassa. Kyse on esimerkiksi omistajista, joilla on edustaja yhtiön hallituksessa. 

Kansallista ulosmyyntirajaa on selitetty muun muassa sillä, että sidosyksikkö voi perustaa tytäryhtiön ylimääräisen kapasiteetin käyttämiseksi. Ja tämä tytäryhtiö saisi suorittaa ulosmyyntiä, eli myyntiä markkinoille.

EUT tulkitsi ratkaisussaan direktiivin ulosmyynnin laskentaa sidosyksikön liikevaihdon osalta. Se ratkaisi tapauksen, jossa hollantilaisella jäteyhtiöllä oli markkinaehtoinen tytäryhtiö. Ja totesi, että markkinaehtoisen tytäryhtiön liikevaihto täytyy ottaa huomioon yhdessä sidosyksikköemoyhtiön kanssa. Yhtäkkiä vain omistajilleen myyneen sidosyksikköyhtiön ulosmyynti kasvoi markkinaehtoisen yhtiön liikevaihdolla.

Suomessa tämä tarkoitti välitöntä uudelleentulkintaa. Jos sidosyksiköllä on markkinaehtoinen tytäryhtiö, joka pääsääntöisesti on myynyt palvelujaan ainakin 500 000 eurolla vuodessa, menetti emoyhtiönä toimiva sidosyksikköyhtiö yhdessä yössä sidosyksikköasemansa. Päätös vaikuttaa ainakin jätealan ja ammatillisten oppilaitosten yhtiöihin.

Hankintalaki muuttaa lisäksi tulkintaa sidosyksikköyhtiön vähimmäisomistuksen lisäksi myös niin sanottujen sisaryhtiöiden ja emoyhtiöiltä tehtyjen ostojen osalta. Sidosyksikköjärjestelyissä on ollut tyypillistä, että sidosyksikköyhtiö voi käyttää (tai oikeammin hankkia) isoimman omistajansa hankkimaa esimerkiksi taloustietojärjestelmää, vaikka omistajia olisi muitakin. 

Lisäksi on ollut tyypillistä, että myös monen omistajan yhtiöt ovat voineet hankkia toiselta pääomistajan tytäryhtiöltä sen tarjoamaa palvelua ilman kilpailutusta.

Nyt hallituksen esityksen perustelutekstissä ”korjataan” tätä käytäntöä ja esitetään ”selvyyden vuoksi”, että käänteiset hankinnat emo-omistajalta tai sisarhankinnat konserniyhtiöltä olisivat mahdollisia vain, jos omistaja omistaa yhtiöistä 100 prosenttia. Myös tällä muutoksella tulee olemaan valtavat vaikutukset tukipalveluiden järjestämiseen julkisella sektorilla.

EUT:n sidosyksikkökonsernin liikevaihdon laskenta pätee vaikutuksiltaan välittömästi. Hankintalain muutokset ovat tulossa voimaan arviolta ennen kesää.

Julkisomisteisissa konserneissa on edessä valtava muutostyö, sopimusten perkaaminen, tuotantotapojen analysointi sekä yhtiöjärjestelyjen suo. Tähän on hyvä valmistautua viimeistään nyt, jotta kunnilla ja muilla julkistoimijoilla on toimintasuunnitelmat valmiina hankintalain voimaantulon jälkeen. 

Eeva-Riitta Högnäs

Kirjoittaja on Kuntaliiton johtava juristi.