37 miljoonaa euroa maksanut rata pysäkkeineen on nyt tyhjän panttina – liikenneministeri Lulu Ranne on pahoillaan

Teksti Tapio Mainio

– Miksi henkilöjunat eivät liiku, ihmettelee brittituristi Jim Jones, 76, Haaparannan asemalla ja katsoo tuoretta sähkörataa, joka tulee rajan yli Suomesta Haaparannan asemalle.

Suomen ja Ruotsin välisen sähköradan valmistumista juhlittiin jo helmikuussa maiden välisessä juhlassa Torniossa, johon osallistui myös liikenneministeri Lulu Ranne (ps).

37 miljoonaa euroa maksanut rata pysäkkeineen on nyt tyhjän panttina. Maiden välisen henkilöliikenteen avaaminen siirtyy pahimmillaan kahden vuoden päähän.

Ostoliikennetuki viivattiin yli ensi vuoden budjetista.

– Jatkamme siis edelleen aktiivisesti töitä sen eteen, että rajat ylittävä henkilöliikenne saataisiin käyntiin vuoden 2026 aikana, Ranne sanoo.

Seuraava mahdollisuus olisi valtion ensi vuoden lisätalousarvio.

Ranne on pahoillaan siitä, että ostoliikenteen aloittaminen saksittiin budjettineuvottelujen loppusuoralla. Se on tyrmistyttänyt myös koko Perämerenkaarella.

– Kyseistä rahoitusta ei vielä saatu kovasta yrittämisestä huolimatta, hän vastaa.

– Tämä ei ole mikään poliittinen hanke, vaan kaikille on selvää, että läntiset maarajat ylittävä liikenne ja infra ovat meille kriittisiä paitsi arkena myös poikkeusoloissa, Ranne lisää.

Operaattoriksi olisi tulossa VR, joka on jättänyt noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa maksavasta ostoliikenteestä tarjouksen.

– Yhteyden aloittaminen odottaa edelleen rahoitusta, kerrotaan VR:ltä.

Täysi yllätys

Haaparanta-Tornio-Kemi lähijunayhteyden vuotuinen rahoitustarve ostoliikenteelle olisi 2,1 miljoonaa euroa, jos radalla kulkisi 30 henkilöjunaa viikossa.

– Rahoituksen leikkaaminen tuli täytenä yllätyksenä. Sen syytä ei ole meille perusteltu, harmittelee Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo.

Oulun (50 000 euroa) ja Tornion (100 000 euroa) kaupunkien lupaama tuki oli maksatusta vaille valmiina.

– Tänne johtaa venäläinen kiskopari. Miksi tänne ei pääse henkilöjunalla Suomesta, kertoo innokas junaharrastaja, brittituristi Jim Jones Lancasterista Haaparannan asemalla.

Ruotsalainen ja eurooppalainen raideleveys on 1 435 millimetriä ja Suomessa ja Venäjällä raideleveys on 1 524 millimetriä.

Hän katsoo uutta Suomen puolelta tulevaa kiskoparia, jonka yllä ovat sähköiset ajolangat.

Haaparannan ratapihalle voisi periaatteessa jo ajaa suomalaisella junalla.

Uusi suomalainen 23 kilometrin pituinen sähkörata ulottuu nyt Kemin Laurilasta Tornion kautta Haaparannan rautatieasemalle, jossa suomalaista rataa on Ruotsin puolella kilometrin pituinen pätkä.

Ratahanke maksoi 37 miljoonaa euroa, josta Ruotsin osuus oli 7 miljoonaa euroa.

Kaikki on hämärän peitossa

Jim Jones saapui puolisonsa Susan Jonesin kanssa Helsingistä Savon radan kautta Ouluun ja edelleen Kemiin, josta pariskunta jatkoi bussilla Tornion ja Haaparannan yhteiselle bussiasemalle.

– Sieltä jouduimme kävelemään yli puoli tuntia rinkkojen kanssa Haaparannan halki tänne asemalle, Jim Jones kertoo. Jonesit eivät ole tänä kesänä ainoita, joille meno junalla Suomesta Ruotsiin on ollut vaikeaa.

He eivät huomanneet nousta bussiterminaalin ja rautatieaseman välillä kulkevaan pikkubussiin.

Jonesit ovat interrail-matkalla, joka alkoi pari viikkoa sitten Kanaalin ylityksen jälkeen Amsterdamin asemalta.

– Ilmastosyistä kannatan junalla liikkumista, Susan Jones kertoo.

– Tämä on skandaali. Sähkörata Suomeen on jo valmis, mutta Suomi ei saa tänne henkilöjunia, sanoo vankilatyöntekijä Paula Pienihuhta Haaparannasta.

Hän tuli juuri Luulajan junasta, joka saapui Haaparannan asemalle. Parhaassa tapauksessa viereiseltä laiturilta voisi lähteä VR:n juna kohti Kemiä ja Oulua.

Henkilöjunaliikenteen piti alkaa ensi vuoden alusta alkaen, mutta nyt kaikki on hämärän peitossa.

– Maiden välisen henkilöjunanliikenteen puolesta olen tehnyt työtä siitä lähtien, kun aloitin Tornion kaupungin palkkalistoilla vuonna 2008, Kangastalo kertoo.

Ruotsalainen Paula Pienihuhta ihmetteli, miksi Suomi ei saa aloitettua henkilöjunaliikennettä maiden välille, jota on pitkään pohjoisessa odotettu. Kuva: Tapio Mainio

”Hallituksen on vastattava kunnille”

Vihreiden oululainen kansanedustaja Jenni Pitko jätti perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen ja Ruotsin yhdistävän junaliikenteen rahoituksesta.

Hanke on hänen mukaansa ainutlaatuinen mahdollisuus kytkeä Suomi osaksi Euroopan läntistä rataverkkoa. Lisäksi se parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta ja radanvarren kuntien elinvoimaa.

– Hallituksen on vastattava kunnille, että miten se aikoo hoitaa tämän hankkeen osaltaan maaliin, hän toteaa.

– Hallitus on osoittanut tänä vuonna 2,5 miljoonan euron rahoituksen Tampereen ja Rauman väliselle junaliikenteelle, Pitko kirjoittaa.

Haaparannan junaliikenteen avaaminen maksaisi lähes yhtä paljon.

Lue myös: