Espoo, Salo, Lohja ja Kirkkonummi näyttivät Turun ja Vihdin tavoin vihreää valoa Länsiradalle – Helsinki jäi pois miljardeja vaativasta rakentamisvaiheesta

Espoon, Salon ja Lohjan kaupunginhallitukset sekä Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyivät omissa kokouksissaan Länsirata Oy:n ratahankkeen rakentamista ja rahoittamista koskevan esisopimuksen.

Jo aiemmin Vihdin kunnanhallitus ja Turun kaupunginhallitus olivat ottaneet vastaavan askeleen kohti rakentamisvaihetta.

Neuvottelutulos rakentamisvaiheen esisopimuksesta saatiin aiemmin tässä kuussa aikaiseksi valtion johdolla, mutta yksi osakaskunta ilmoitti jo siinä vaiheessa jättäytyvänsä jatkosta sivuun.

Helsinki päätti jo aiemmin, että se ei enää osallistu rakentamisvaiheen kustannuksiin.

Päätös sai vahvistuksen tänä iltana, kun Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi osakassopimuksen muutoksen kevätkauden päättäneessä kokouksessaan.

Helsinki osallistui Länsiradan suunnitteluvaiheen rahoittamiseen 5,9 miljoonalla eurolla. Osuus tulee maksetuksi kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana, kaupunki tiedotti hallituksen kokouksesta.

Suunnitteluvaiheessa valtio vastasi 51 prosentin osuudella Länsirata Oy:n kuluista.

Hankeyhtiö tunnettiin aiemmin nimellä Turun tunnin juna.

Ratahankkeen rakentamista ja rahoittamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen ei ollut läpihuuto tämän illan kokouksissa. Esimerkiksi Salon kaupunginhallitus äänesti kaksi kertaa asiasta ja hyväksyi lopulta esisopimuksen jälkimmäisessä äänestyksessä lukemin 8–5.

Nopeus valttikorttina

Hankkeen valttikorttina on ollut Helsingin ja Turun välisen matka-ajan väheneminen kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin.

Varsinainen osakassopimus neuvotellaan esisopimuksen pohjalta. Esisopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakentamisvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla.

Kuntien osuus jakautuisi näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annettaisiin oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Toisin sanoen nyt ollaan kokoamassa hankkeelle jo 1,3 miljardin euron rahoitusta.

Tämäkään ei lopulta riitä. Nykyisten arvioiden mukaan hanke maksaa yhteensä noin kolme miljardia euroa.

Asia onkin vielä kaikkea muuta kuin selvä. Osakaskunnat päättävät vielä omista neuvottelutavoitteistaan osakassopimuksen laatimista varten.

Toisin sanoen kunnat eivät ole vielä sopineet tarkkoja euromääriä, mitä kukin on valmis laittamaan hankkeeseen. Heinäkuun puolen välin tienoilla selviää, miten EU:n kautta on mahdollista saada rahoitusta hankkeelle.

Osapuolten on hyväksyttävä myöhemmin laadittava lopullinen osakassopimus, jotta hanke etenee tosissaan kohti määränpäätään.

Tavoitteen mukaan koko Länsirata-hanke valmistuu vuonna 2032 eli projektin saattaminen loppuun ei ole ensimmäisen vaiheen jälkeen nykyisen hallituksen vastuulla.

Kuluvalla hallituskaudella on ollut tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen.

Kannattavuus lisääntyi

Kuntalehdessäkin uutisoitiin aiemmin, miten kuluvan vuosikymmenen alkupuolelle sijoittuneiden Väyläviraston hankearvioiden mukaan yksikään Helsinki–Turku-ratayhteyden kehitysvaihtoehdoista ei ylittänyt yhteiskunnallista kannattavuusrajaa.

Muutamaa vuotta myöhemmin Länsirata Oy julkisti kannattavuusarvion tulokset, joiden mukaan uusi Helsinki-Turku-ratayhteys kannattaa tehdä.

Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoi Kuntalehdelle uuden arvion sisältävän laskentatapoja, jotka ovat yleisiä muualla Euroopassa. Kunnissa tiedetään raideyhteyden edut, hän huomautti.

– Yksikään paikkakunta ei vastaisi kieltävästi, jos valtio tarjoaisi junayhteyttä.

Lue myös: