Nokian kaupunginjohtaja arvostaisi, jos myös tieverkon suurin investointivaje saisi huomiota – näin valtio rahoittaa infrahankkeita eri puolilla Suomea

Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen kertoo syksyn budjettiriihen herättäneen ristiriitaisia ajatuksia.

Sopeutustoimien täyttämässä vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia.

– Ymmärrän, että valtion talous on ajautunut tilanteeseen, että on pakko sopeuttaa. Mutta sopeuttamisesta huolimatta velkaannumme lisää 12 miljardilla eurolla.

– Lisävelkaantuminen tulee korkokustannusten myötä edelleen tiukentamaan seuraavien vuosien taloutta.

Budjettiriihi ei yllättänyt.

– Valtion nykyisessä taloustilanteessa odotukset olivat kuntasektorilla minimaaliset, vaikka tiedossa on, että kuntatalous ajautuu yksiselitteisesti jyrkkään laskuun.

Kunnille lisälasku työllisyysasioista

Reilun sadan päivän päästä, vuodenvaihteessa, toteutuu TE-uudistus. Suomeen saadaan samalla 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.

Väätäinen on erityisen pettynyt siihen, että työllisyysalueuudistus ei ole kunnille kustannusneutraali.

– Heikentynyt työllisyys tulee vielä työttömyysturvavastuun kustannusten nousun takia lisäämään rahoitusvajetta. Uusien työllisyysalueiden on lähes mahdotonta sopeuttaa kustannuksiaan välittömästi toiminnan alkaessa, Eero Väätäinen laskee.

– Myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäleikkaamiseen olen pettynyt. Yritysten kasvun edellytyksenä on osaavan työvoiman saanti.

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 miljoonan euron sopeutustoimet. Pohjalla on kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron sopeutus, johon budjettiriihen päätöksen myötä lisätään 20 miljoonaa euroa valtionavustussäästöä.

Myös liikuntapaikkarakentamisen valtion rahoituksen väheneminen huolettaa Väätäistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustussäästöistä 9,7 miljoonaa euroa kohdistuu liikuntapaikkarakentamisen.

Luottamusta tarvitaan

Yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin.

Se ei tunnu hyvältä linjaukselta, myöntää Väätäinen.

– Kysymys on kunnan ja valtion välisen suhteen luottamuksesta. Ensimmäistäkään normin purkua ei ole toteutettu, millä olisi kustannuksia säästävä vaikutus.

Valtatie 9 mielessä

Hallitus kertoi viime viikon tiistaina budjettiriihen päätyttyä, että se käynnistää uusia liikennehankkeita vaalikauden aikana toteutettavalla määräaikaisella neljän miljardin euron investointiohjelmalla.

Väätäisen mukaan lisäpanostaminen infrahankkeisiin on hyvä asia.

– Kunhan niitä osuisi myös meidän kohdalle.

Pirkanmaan maakuntahallituksen mukaan Pirkanmaan tieverkolla on Suomen suurin investointivaje, kun tarkastelun kriteerinä käytetään vuorokausiliikennettä suhteessa tien kaistojen määrään.

Tampereen kaupunkiseudun kannalta erityisen paljon on puhuttu valtatie 9:n kehittämisestä. Myös valtatiet 11 ja 12 ovat olleet usein esillä tärkeinä kehityskohteina.

Eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikkana tunnettu Nokia on noin 35 600 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla.

Valtion infrahankkeet

Budjettiriihessä kaavailtiin rahaa seuraaville hankkeille:

Lue myös: