MAINOS: SWECO
Kun kaupunki tiivistyy, mistä löytyy tila luonnolle?
MAINOS Kaupunkeja halutaan tiivistää, mutta samalla niissä pitäisi olla tilaa luonnolle. Yhtälö ei ole yksinkertainen: rakennukset, liikenne, kunnallistekniikka ja luonto kilpailevat samasta kaupunkitilasta. Ratkaisevaa on, missä vaiheessa luonnon tarpeet otetaan mukaan suunnitteluun.
Luonto tarvitsee tilaa
Kaupunkiluonnon huomioiminen ei tarkoita vain puiden ja istutusten lisäämistä valmiiseen ympäristöön. Swecon maisema-arkkitehti Tiina Perälän mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa pitäisi ymmärtää, miten luonnon prosessit toimivat ja millaista tilaa ne tarvitsevat.
Tiiviissä kaupunkirakenteessa tämä voi olla haastavaa.
”Kasvillisuus vaatii tilaa. Jos on kapeita katuja tai valtavasti tekniikkaa katujen alla, se ei luo mahdollisuuksia kestäville istutusratkaisuille”, Perälä sanoo.
Vehreyttä ja varjoa ei voi liimata päälle
Jos viherrakenne mietitään vasta kaavoituksen jälkeen, luonnolle sopivaa tilaa voi olla vaikea löytää.
”Jos ensin tehdään kaupunkisuunnittelu- tai kaavoitusratkaisut, ja sitten päälle liimataan vihreyttämissuunnitelma, voidaan pian huomata, että ei tässä ole riittävästi tilaa”, Perälä sanoo.
Maisemasuunnittelun vahvuutena onkin eri näkökulmien yhteensovittaminen. Luonto, rakennettu ympäristö ja ihmisten tarpeet pitäisi nähdä kokonaisuutena jo suunnittelupöydällä.
Tämä korostuu pitkissä hankkeissa. Swecon arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelutoimialan johtaja Jenni Lautson mukaan suunnitteluprosessit ovat pitkiä, joten tavoitteet ja olettamukset voivat vanhentua.
Lisäksi kaupunkien ilmasto-olosuhteiden muuttuminen tuo suunnitteluun uudenlaisia tarpeita. Kaupunkitilan on kestettävä paitsi tämän hetken tarpeet myös lisääntyvä kuumuus, rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt.
Samalla käsitys hyvästä kaupunkitilasta muuttuu: siinä missä pihoille haettiin ennen mahdollisimman paljon aurinkoa, tulevaisuudessa haetaan paikkaa varjossa.
