MAINOS: GREENSTEP
Kuntien piilevä eriarvoisuus: Onko taloushallinnon laatu riippuvainen kunnan koosta?
Pienen kunnan talousosaaminen lepää usein muutaman ihmisen varassa. Silti lainsäädäntö, raportointivaatimukset ja johtamisen tietotarpeet ovat samat kuin satatuhatta asukasta suuremmassa kaupungissa.
Vaihtoehdot ovat pitkään jakautuneet kahtia. Suurille kaupungeille rakennetut kokonaisuudet ovat olleet pienelle kunnalle liian raskaita, ja yrityksille suunnitellut järjestelmät eivät taas ole tunteneet kuntatalouden erityispiirteitä. Väliin on jäänyt aukko, ja siihen aukkoon on mahtunut suurin osa Suomen kunnista.
Neljä tilanteeseen juuri nyt vaikuttavaa tekijää
Osaajapula. Kuntatalousosaaminen keskittyy harvoille, ja samaan aikaan tarvitaan erityisosaamista esimerkiksi verotuskysymyksissä ja konsernitilinpäätöksessä.
Hankintalain uudistus. Markkinavuoropuhelu ja joustavampi hankintalogiikka antavat tilaa selvittää, mitä markkinalla on tarjolla, ennen kuin tarjouspyyntö kirjoitetaan.
Resurssien niukkeneminen. Automaatio ei ole enää tehokkuuskysymys, vaan edellytys sille, että asiantuntijatyölle jää ylipäätään aikaa.
Hyvinvointialueuudistus. Valtionosuusjärjestelmän muutos edellyttää reaaliaikaista tietoa ja ennusteita – pelkät tilin päätösluvut eivät enää riitä kassanhallinnan pohjaksi.
Kilpailutuksissa kyvykkyyttä tulee arvostaa ohi ominaisuuksien
Hankinnassa on helppo päätyä kuvaamaan haluttujen palveluiden tai järjestelmien ominaisuuksia, koska ne ovat mitattavia ja vertailtavia. Vaikeampi ja hyödyllisempi kysymys on, millaista taloushallinnon kyvykkyyttä kunta tarvitsee tulevaisuudessa.
Arjen ja talouden rutiinien kannalta keskeistä on, että taloushallinnon laatu tukee kunnan ydintoimintaa: kuukausikatko, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös valmistuvat suunnitellusti, ja tilinpäätöskauden kuormapiikki hoituu ilman, että oma tiimi venyy äärirajoille.
Päätöksenteossa tavoitteena on, että johtoryhmällä on talouden tilannekuva silloin kun päätös tehdään – ei kolme viikkoa myöhemmin. Mittarina toimii etenkin kassavirran reaaliaikain en ennustaminen.
Resurssien osalta tavoite on, että talousosaaja käyttää aikansa analyysiin ja jatkojalostamiseen, ei tositteiden käsittelyyn. Tätä tukee se, että erityisosaaminen on käytettävissä tarpeen tullen ilman uutta rekrytointia.
Näiden lisäksi uudet lakisääteiset vaatimukset pitää pystyä ottamaan käyttöön ilman uutta kilpailutusta.
Yksikään näistä tavoitteista ei toteudu pelkällä järjestelmällä tai pelkällä palvelulla. Siksi ne kannattaa määritellä tavoitteina ja jättää toimittajalle tila esittää, miten niihin päästään.
Nämä seikat tulee peilata kilpailutuksen tavoitetilaan, jossa painoarvo on palveluiden kokonaislaadulla eikä yksittäisen järjestelmän ominaisuuksilla.
”Tulevaisuuden menestyvän kunnan kannattaa hakea ympärilleen sellaiset kumppanit, jotka pystyvät kustannustehokkaasti, nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen tarjoamaan korkealaatuiset palvelut. Nykyaikainen taloushallinnon kumppani on kiinteä osa kunnan omaa tiimiä, arjen kumppanina”, kommentoi Piia Kujala, Greenstepin partneri.
Ison kaupungin taloushallinto, pienelle sopivaan hintaan
Greenstep on yhteistyössä Netvisorin kanssa rakentanut taloushallinnon kokonaisuuden, joka on mitoitettu nimenomaan alle 50 000 asukkaan kuntiin.
Yhdistämällä modernin järjestelmäpohjan ja kuntiin erikoistuneen palvelun, ison kaupungin tasoisen taloushallinnon kyvykkyydet ovat saatavilla kustannustehokkaasti kunnan koosta riippumatta.
”Keskustelemme mieluiten siitä, mihin kunta haluaa pystyä. Se on hyödyllinen kysymys myös meille, koska se kertoo mihin suuntaan ratkaisua kannattaa kehittää”, kertoo Netvisorin Presales Advisor Tommi Ferm.
Eriarvoisuus ei ole väistämätöntä. Se on ratkaistavissa oleva rakenteellinen kysymys, johon vastaus on jo olemassa.