MAINOS: ARRIVE
Mitä ilmainen pysäköinti todella maksaa kunnalle?
MAINOS Pysäköinti nähdään kunnallishallinnossa valitettavan usein vain teknisenä pakkorutiinina. Suomen kunnissa elää yhä sitkeä uskomus, että ilmainen pysäköinti on ainoa keino pitää keskusta elossa. Kaupunkitaloustiede on kuitenkin osoittanut tämän illuusioksi: Maksullinen pysäköinti ei tapa elinvoimaa, se voi jopa parantaa sitä. ilmaista pysäköintiä ei ole olemassakaan. Kun pysäköinti on maksutonta autoilijalle, laskun kuittaa aina joku muu – tässä tapauksessa kunta ja sen veronmaksajat.
Jokainen kunnan ylläpitämä pysäköintiruutu on merkittävä investointi ja jatkuva käyttötalouserä. Pelkän maanvaraisen pintapysäköintiruudun perustaminen maksaa keskimäärin 2 000–5 000€ ja ylläpito 300-500€ per vuosi., Kymmenen vuoden aikana yksi pintaruutu syö kunnan kassasta 5 000–10 000€. Sadan ruudun alueella puhutaan siis jopa miljoonasta eurosta kymmenessä vuodessa. Pysäköintitaloissa ja maanalaisissa ratkaisuissa, investointi- ja ylläpitokustannukset moninkertaistuvat.
Tämän lisäksi ilmaiseen pysäköintiin liittyy kaksi merkittävää piilokulua:
Tonttimaan vaihtoehtoiskustannus Yksi pysäköintiruutu ajoväylineen vie noin 25 neliömetriä arvokasta maata. Kaavoitettuna muuhun käyttöön sama alue toisi kunnalle tuloja ja uutta ostovoimaista asukaspohjaa.
Etsintäliikenne ja ruuhkat: Keskustoissa jopa 30 % liikenteestä on etsintäliikennettä.Tämä aiheuttaa turhia päästöjä, kuluttaa tiestöä ja turhauttaa kuntalaisia.
85 prosentin kultainen sääntö
Maksullisuus ja hallittu hinnoittelu eivät tapa keskustan kauppaa, vaan elvyttävät sen. Liikennesuunnittelun kulmakivenä toimii 85 prosentin täyttöasteperiaate. Tavoitteena on, että noin 85 % ruuduista on käytössä, jolloin jokaisessa korttelissa on aina 1–2 ruutua vapaana.
Jos pysäköinti on ilmaista, työntekijät täyttävät paikat heti aamusta. Kun asiakas haluaisi piipahtaa alueella, vapaata paikkaa ei löydy, ja hän suuntaa peltomarkettien ilmaiskentille.
Miedolla ja järkevällä hinnoittelulla parhaat paikat vapautuvat lyhytaikaiseen asiointiin. Tällöin yksi ruutu palvelee 8–10 ostavaa asiakasta.
Viisi käytännön askelta onnistuneeseen muutokseen kunnassa
1. Vaihda narratiivia: Älkää viestikö pysäköintimaksua ”lisäverona”. Viestikää se toimenpiteenä, jolla taataan asiakkaille aina vapaa pysäköintipaikka liiketilojen
läheisyydestä. Kun asiointi helpottuu, paikallinen kauppa käy.
2. Hyödynnä digitaalisuutta: Nykyaikainen pysäköinninvalvonta ja -maksaminen toimivat täysin mobiilisti. Järjestelmän saa käyttöön viikoissa ja se tuo positiivista kassavirtaa heti.
3. Käytä joustavaa ja porrastettua hinnoittelua: Ensimmäinen askel ei vaadi korkeita taksoja. Hinnoittelu kannattaa suunnitella kysynnän mukaan..
4. Korvamerkitse tulot keskustan kehittämiseen: Luvatkaa yrittäjille ja kuntalaisille, että pysäköintitulot ohjataan suoraan alueen vetovoimaan. Hankkeen hyväksyttävyys nousee merkittävästi.
5. Valjasta data päätöksenteon tueksi: Digitaalisesta pysäköinnistä kertyvän reaaliaikaisen datan avulla kunta voi suunnitella kaavoitusta, katutilaa ja latauspisteitä todelliseen tarpeeseen perustuen arvailun sijaan.
Suositus: Älkää suunnitelko kuntaa oletuksella, että pysäköinnin pitää olla autoilijalle ilmaista. Hinnoitelkaa niukka katutila oikein, antakaa markkinoiden määrittää pysäköinnin todellinen tarve ja tulouttakaa saadut varat suoraan viihtyisämmän, elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman kuntakeskuksen rakentamiseen.
Kirjoittaja:
Sanna Tiilikainen
Maajohtaja
EasyPark Oy / Arrive