Energiavarastot ratkaisevat, minne datakeskusmiljardit menevät

Euroopan sähköjärjestelmät ovat pitkälti rakentuneet aikakaudella, jolloin suuret generaattorit fossiili-, vesi- ja ydinvoimalaitoksissa tuottivat sähköä sekä samalla tukivat sähköverkon vakautta.

Siirtyminen pois generaattoripohjaisesta tuotannosta kohti kustannustehokkaampia ja puhtaampia tuotantomuotoja yhdessä yhteiskunnan sähköistymisen kanssa on johtanut siihen, että yhä useampi toimija jonottaa verkkoon liittämistä eri puolilla Eurooppaa.

Paine kasvaa erityisesti datakeskusten vuoksi. Digitalisaatio, pilvipalvelut ja tekoäly lisäävät laskentatehon tarvetta ennennäkemättömällä vauhdilla, ja uusia datakeskuksia suunnitellaan eri puolille Eurooppaa, myös Suomeen.

Yhä useammin hankkeet törmäävät samaan ongelmaan: sähköliittymä, siirtokapasiteetti tai verkon tekniset reunaehdot eivät etene investointien aikataulussa.

Kyse ei useimmiten ole vain sähkön riittävyydestä. Uusiutuvaa energiaa rakennetaan paljon, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tukevia teknologioita, kuten energiavarastointia, kysyntäjoustoa ja jännitteensäätimiä. Verkon vahvistaminen on usein hidasta, minkä vuoksi hankkeiden aikataulut voivat venyä vuosilla ja usein myös peruuntua.

Akkuihin perustuvat energiavarastot ovat tällä hetkellä monissa käyttökohteissa yksi kilpailukykyisimmistä ja nopeimmin käyttöönotettavista ratkaisusta. Ne voivat tasapainottaa kulutushuippuja, osallistua reservimarkkinoille, tukea verkon taajuutta ja jännitettä sekä helpottaa uusien kuormien ja tuotantolaitosten liittämistä alueilla, joilla verkkokapasiteetti on rajallinen.

Kun energiavarastot toimivat yhä tiiviimmin osana sähköjärjestelmää, niiden turvallisuus, luotettavuus ja toimitusketjut nousevat keskiöön. Kehitystä hidastavat kuitenkin osin hajanaiset lupaprosessit, vaihtelevat tekniset vaatimukset ja erilaiset sääntelykäytännöt Euroopan maiden välillä. Tämä lisää epävarmuutta ja hidastaa investointipäätöksiä. Samalla se vaikuttaa siihen, mihin maihin datakeskus- ja teolliset kasvuinvestoinnit lopulta kohdistuvat.

Ratkaisu ei ole sääntelyn keventäminen, vaan ennakoitava ja yhtenäisempi toimintaympäristö. Selkeämmät pelisäännöt nopeuttaisivat investointeja, vähentäisivät päällekkäistä työtä ja vahvistaisivat Euroopan kilpailukykyä.

Jos Eurooppa haluaa houkutella datakeskuksia, teollisia investointeja ja tekoälyyn liittyvää kasvua, sähköverkon kapasiteettiin, joustoon ja energiavarastointiin on investoitava nyt.

Henry Särkisilta

liiketoimintajohtaja, Sungrow