Mielipide
EU:n uudet digitaaliset lompakot asiointiin ja tietojen välitykseen - tårta på tårta vai tilaisuus, jota ei kannata ohittaa?
Euroopan unionin tavoitteena on sujuvat digitaaliset julkiset palvelut sekä niiden yhteentoimivuus eri jäsenvaltioiden välillä. Työn alla on digitaalisia lompakkoratkaisuja niin henkilö- kuin organisaatiokäyttöön.
Kuntalaiset saavat eurooppalaisista digitaalisista identiteettilompakoista (EUDI-lompakko) uuden välineen muun muassa kuntien kanssa asiointiin. Käytännössä kyse on mobiilisovelluksesta, jonka avulla henkilö voi tunnistautua, välittää tietoja sekä tehdä sähköisiä allekirjoituksia.
EUDI-lompakot liittyvät 2024 voimaan tulleeseen eIDAS-asetuksen uudistukseen, jossa muun muassa velvoitetaan EU:n jäsenvaltioita tarjoamaan asetuksen vaatimuksiin vastaava lompakkoratkaisu.
Suomessa tehtävä on annettu Digi- ja väestötietovirastolle (DVV), ja valmista tulee olla viimeistään joulukuussa 2026. EUDI-lompakot ovat siis sertifioidusti eIDAS-asetuksen vaatimuksiin vastaavia eräänlaisia digitaalisia lompakoita, joita tulee tulevaisuudessa olemaan markkinoilla useita erilaisia. Esimerkiksi Applella ja Googlella on jo omia ratkaisuja olemassa.
Kuntalainen voi tulevaisuudessa tunnistautua asiointipalveluihin sähköisesti EUDI-lompakolla, joka ainakin ensi vaiheessa toteutuu Suomi.fi-tunnistuksen kautta ilman erillisiä toimenpiteitä kunnilta.
Yleiseksi EUDI-lompakoiden käyttötilanteeksi voi tulla esimerkiksi alennusoikeuden (mm. opiskelija, eläkeläinen) tai erilaisten pätevyyksien (esim. tutkintotodistus, tulityökortti) osoittaminen asiointi- tai työnhakutilanteissa.
EUDI-lompakkoa voisi myös hyödyntää esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksujen määrittelyn yhteydessä tulotietojen osoittamiseen tai tilanteessa, jossa riittää tieto kuntalaisuudesta, kuten osallistaminen kunnan kehittämistä koskevaan äänestykseen.
Niin sanotun valikoivan tietojen jakamisen myötä mahdollistuu lisäksi vaikkapa ikäryhmään kuulumisen osoittaminen ilman tarkan syntymäajan tai henkilötunnuksen jakamista. EUDI-lompakoita voi hyödyntää sähköisen asioinnin lisäksi käyntiasioinnissa.
EUDI-lompakot tuovat hyötyä kuntalaisten lisäksi myös niiden välityksellä tietoja vastaanottaville tahoille, kuten kunnille ja kaupungeille.
Digitaalisia todisteita ja tietoja, jotka välitetään EUDI-lompakon kautta, on vaikeampi väärentää kuin paperisia tai pdf-muotoisia todistuksia. EUDI-lompakosta välitettynä tiedon vastaanottaja pystyy teknisesti varmentamaan, että tieto on peräisin alkuperäisestä tai virallisesta lähteestä, se on ajantasainen, eikä sen tietoja ole muutettu.
Kuntaliitto selvitti kuntien ja kaupunkien näkökulmia EUDI-lompakoihin ja niiden potentiaaliin syksyn 2025 aikana toteutetussa Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko kuntien näkökulmasta -esiselvityksessä. Keskusteluihin osallistui yhteensä 71 henkilöä 11 kunnasta pääasiassa digikehittämiseen ja tietohallintoon liittyvillä tehtävänimikkeillä.
Useimmille EUDI-lompakot eivät vielä olleet tuttuja. Jotta EUDI-lompakoita saadaan hyödynnettyä tarkoituksenmukaisesti, on oleellista, että tietoisuus niiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista lisääntyy. Kuntien oli aiheen uutuuden sekä konkretian puutteen vuoksi haastavaa tunnistaa vaikuttavia käyttötapauksia, vaikka suhtautuminen olikin kiinnostunutta.
Epäröintiä aiheuttaa epävarmuus siitä, miten EUDI-lompakoiden käyttöönotto lähtee liikkeelle sekä mihin prosesseihin EUDI-lompakot tuovat eniten lisäarvoa suhteessa jo olemassa oleviin toimintamalleihin.
Potentiaalisimmiksi käyttöalueiksi tunnistettiin työllisyys, maahanmuutto ja kotoutus, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä henkilöstöhallinto. Esimerkiksi alennustodisteiden ja ammattipätevyyksien osoittamisessa tiedetään olevan volyymia, jolloin vaikuttavuutta voi tunnistaa ainakin sen osalta.
Henkilökäytössä olevien EUDI-lompakoiden lisäksi EU on antanut asetusehdotuksen yrityslompakoista. Niiden idea on samansuuntainen kuin EUDI-lompakoiden.
Yrityslompakoilla voi tunnistautua organisaationa, välittää tietoja sekä tehdä sähköisiä allekirjoituksia. Yrityslompakot taipuvat kuitenkin EUDI-lompakoita monimutkaisempaan tietojenvälitykseen myös automatisoidusti sekä esimerkiksi organisaation työntekijöiden valtuuksien hallinnointiin.
EUDI-lompakoiden osalta eIDAS-asetus velvoittaa ainoastaan sähköisen tunnistautumisen hyväksymiseen. Painetta EUDI-lompakoiden hyväksymiseen muuhunkin asiointiin voi muodostua muusta lainsäädännöstä tai kuntalaisilta.
Yrityslompakoiden osalta velvoite on asetusehdotuksessa laajempi, sillä julkisen sektorin tulisi hyväksyä yrityslompakot yritysten käytössä tietojen osoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että myös julkisen sektorin toimijoilla tulisi itsellään olla yrityslompakko käytössä.
Kuntien ja kaupunkien kannattaa olla hereillä EUDI- ja yrityslompakoiden sääntelyn sekä käyttöönoton etenemisessä ja arvioida niiden vaikutuksia omiin asiointiprosesseihin niin kuntalaisten kuin muiden organisaatioiden kanssa. Ne tuovat mukanaan muutostarpeita, mutta myös täysin uudenlaisia mahdollisuuksia, joita ei perehtymättä kannata ohittaa.
Niina Erkkilä
Kirjoittaja työskentelee Kuntaliiton Digitalisaatio ja tietoyhteiskunta -tiimissä ja on toteuttanut artikkelissa mainitun esiselvityksen EUDI-lompakoista. Esiselvitys löytyy Kuntaliiton julkaisuista osoitteesta kuntaliitto.fi/julkaisut.