Hallituksen säästötoimet siirtävät laskun kunnille

Kun ihmisten toimeentuloa heikennetään ja heidät sysätään yhä tiukemmin työmarkkinatuen varaan, yhä useampi pitkäaikaistyötön siirtyy kuntien osarahoitusvastuun piiriin. Tämä tarkoittaa suoraan niin sanottujen sakkomaksujen kasvua kunnissa. Hallitus tekee säästöjä valtiontalouteen, mutta todellisuudessa lasku vain siirretään suoraan kuntatalouden kannettavaksi.

Varsinais-Suomessa ja Turun työllisyysalueella tilanne on hälyttävä, ja tammikuun 2026 työllisyyskatsauksen luvut ovat karua luettavaa. Työllisyysalueella pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut jo 10 226 henkilöön, mikä on 30,3 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Kuntien sakkomaksurasite kasvaa näiden lukujen myötä kestämättömäksi.

Erityisen syvää huolta kannan nuorista pitkäaikaistyöttömistä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä työllisyysalueella on kasvanut 12,4 prosenttia. Kaikkein synkin luku on pitkäaikaistyöttömien määrän 35 prosentin kasvu tässä alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä.

Nämä nuoret ovat se ryhmä, joiden syrjäytymisen estämiseen tulisi nyt löytää aidosti vaikuttavia keinoja. Hallituksen tarjoama työllistymisseteli on täysin riittämätön toimi näin syvän ongelman ratkaisemiseksi.

On ymmärrettävä, että suurin osa pitkäaikaistyöttömistä ei välttämättä ole tällä hetkellä työkuntoisia. Taustalla on usein monimutkaisia haasteita: mielenterveyden ja arjen hallinnan ongelmia, osatyökykyisyyttä ja sosiaalisia esteitä. Näitä ongelmia ei ratkaista etuuksia leikkaamalla tai kuntia sakottamalla, vaan esimerkiksi oikea-aikaisilla sote-palveluilla, kuntoutuksella ja yksilöllisellä tuella.

Kuntatalouden kurjistaminen sakkomaksuja kasvattamalla vie kunnilta edellytyksiä tarjota niitä ennaltaehkäiseviä ja työllistymistä tukevia palveluita, joita nämä ihmiset kipeästi tarvitsisivat. Tarvitsemme hallitukselta todellisia työllisyystoimia.

Henna Takatalo

Liedon kaupunginvaltuutettu
Turun Työllisyysaluelautakunnan jäsen