Johtamisdialogi on avain sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden johtamiseen kunnissa

Vaikka ympäristönäkökulma on tärkeä, kestävyys ei ole ainoastaan ekologinen kysymys – se on myös sosiaalinen, taloudellinen ja tuottavuuden haaste, joka edellyttää johtamisen uudistumista.

Mutta miten nämä näkökulmat voidaan yhdistää käytännön päätöksenteossa ja johtamisessa? Yksi vastaus löytyi Työsuojelurahaston rahoittamassa TieDi-hankkeessa, jossa kehitettiin tietoperusteista johtamisdialogia (Sinervo ym., 2025).

Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat moniulotteisia ja usein ristiriitaisia tavoitteita.

Sosiaalinen kestävyys korostaa hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, kun taas taloudellinen kestävyys painottaa resurssien riittävyyttä ja talouden tasapainoa.

Näiden yhteensovittaminen ei ole yksinkertaista – se vaatii jatkuvaa vuoropuhelua, jossa eri näkökulmat kohtaavat ja jossa niistä rakennetaan yhteistä ymmärrystä.

Johtamisdialogi tarjoaa tälle yhteensovittavalle vuoropuhelulle areenan. Johtamisdialogi ei ole pelkkää keskustelua, vaan tietoperusteinen prosessi, jossa kestävyysinformaatiota kerätään, tulkitaan ja hyödynnetään yhdessä (Sinervo & Laihonen, 2025).

Johtamisdialogi auttaa hahmottamaan, miten strategiset tavoitteet, tuottavuuden kehittäminen ja arjen päätökset linkittyvät toisiinsa ja miten niukat resurssit voidaan kohdentaa vaikuttavasti.

Talouden johtamisen perinteinen kritiikki on liittynyt sen irrallisuuteen toiminnasta, jota on taas johdettu omana kokonaisuutenaan.

Kestävyys haastaa tämän ajattelun: taloudelliset ratkaisut vaikuttavat suoraan sosiaalisiin tavoitteisiin ja päinvastoin. Johtamisdialogi yhdistää nämä näkökulmat ja tukee strategista suunnittelua, budjetointia ja arviointia niin, että päätökset perustuvat kokonaiskuvaan ja kunnan kokonaisetuun.

Kyse on myös tuloksellisuuden uudelleensanoittamisesta – tai ainakin sen tiedostamisesta, että tuloksellisuus ja kestävyys ovat toisiinsa kietoutuneita julkisen palvelutuotannon osa-alueita (Laihonen ym., 2024).

Tämä ei ole vain tekninen prosessi, vaan myös arvokeskustelua: mitä pidämme tärkeänä, miten määrittelemme vaikuttavuuden ja millä perusteella arvioimme tuottavuutta?

Dialogisuus ei rajoitu organisaation sisäisiin toimijoihin, vaan ulottuu poliittisiin päätöksentekijöihin, kuntalaisiin ja sidosryhmiin.

Osallistava talouden johtaminen – esimerkiksi osallistuva budjetointi – on konkreettinen esimerkki siitä, miten dialogi voi vahvistaa luottamusta ja läpinäkyvyyttä. Kun eri toimijat ymmärtävät toistensa näkökulmia, syntyy parempia ja kestävämpiä ratkaisuja.

Onnistunut johtamisdialogi edellyttää monenlaisia yksilö- ja organisaatiotason kyvykkyyksiä. Johtajilta vaaditaan muun muassa vuorovaikutustaitoja sekä kykyä luoda merkityksiä ja fasilitoida keskustelua.

Dialogin osallistujilta edellytetään toiminnan ja talouden osaamisen lisäksi motivaatiota, rohkeutta osallistua ja ratkaisuhalukkuutta.

Organisaatiolta puolestaan tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat dialogin: foorumeita, selkeitä prosesseja ja psykologista turvallisuutta. Ilman näitä edellytyksiä dialogi jää irralliseksi eikä juurru arkeen.

TieDi-hankkeen kokemukset Hämeenlinnassa ja Kangasalla osoittavat, että johtamisdialogin rakentaminen vaatii aikaa ja sitoutumista.

Työpajoissa kehitettiin käytäntöjä, joilla vahvistetaan yhteistä tiedonmuodostusta ja kykyä sovittaa yhteen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet.

Tulokset olivat rohkaisevia: dialogi lisäsi ymmärrystä, vahvisti luottamusta ja loi pohjaa kestävälle päätöksenteolle.

Työhyvinvointi on keskeinen osa sosiaalista kestävyyttä, ja dialogi voi tukea myös työyhteisön hyvinvointia ja motivaatiota – kun henkilöstö voi hyvin, organisaatio pystyy paremmin toteuttamaan strategisia tavoitteitaan.

Kestävyys ei ole irrallinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Se edellyttää strategista ajattelua, mutta myös arjen tekoja.

Johtamisdialogi on väline, joka yhdistää tiedon, arvot ja ihmiset ja tekee kestävyydestä konkreettista. Tulevaisuuden kunta ei ole vain palvelujen järjestäjä, vaan yhteiskunnallisen muutoksen ja tuottavuuden kehittämisen mahdollistaja.

Johtamisdialogi voi osaltaan tukea tätä kehitystä ja vahvistaa kunnan kykyä uudistua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Paula Pusenius

LAB-ammattikorkeakoulu, tutkija

Harri Laihonen

Itä-Suomen yliopisto, professori

Lotta-Maria Sinervo,

Vaasan yliopisto, apulaisprofessori

Lähteet kirjoituksessa:

Sinervo, L-M., Laihonen, H., Takala, K. & Pusenius, P. (2025). Johtamisdialogi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden johtamisessa. Punamusta. Tampere.

Sinervo, L. M., & Laihonen, H. (2025). Kestävän kunnan johtaminen tarvitsee dialogia ja yhteistä näkemystä. Focus Localis, 53(3).

Laihonen, H., Kork, A-A., & Sinervo, L-M. (2024). Onko vaikuttavuudesta tullut synonyymi sote-palvelujen tuottavuuden parantamiseksi?, Työn tuuli, 33, 13-19.

Lue myös:

Ding Ma on Savonlinnan uusi kaupunginjohtaja – "Muutos tulee tapahtumaan"

Määräaikainen virkasuhde kestää enintään kuusi vuotta.