Mielipide

Kolumni: Kuntien pitää olla metsäasioissa aktiivisen avoimia

KOLUMNI Lapsuudessani maailman jännittävin asia löytyi naapurikunnan puolelta.

Jani Halme on Kuntalehden kolumnisti.

Punkaharjun maineikkaan Harjutien rinteeseen oli kuusentaimilla kirjoitettu teksti ”Metsä on Suomen tuki”. Isän piti aina pysäyttää auto sille kohdalle. Ihaillen me sitä katselimme. Ja arvuuttelimme, kuinka monta vuotta menee, kunnes teksti näkyy avaruuteen saakka. Tietävät sitten kaikki astro- ja kosmonautit, kuinka asian laita on.

Luonnonvarakeskus Luken hallinnoima tilataideteos on edelleen samalla paikalla siinä Hotelli Punkaharjun risteyksessä. Vapaaehtoisvoimin kuusentaimia leikataan ja varmaan vähän vaihdetaankin. Fonttikoko kun on pysynyt kaikki nämä vuosikymmenet noin metrin korkuisena.



Kyse oli ja on tietenkin markkinoinnista. Eri puolille yhteiskuntaa levitettyjen sloganeiden ansiosta jokainen kansalainen tietää, että Suomi elää metsästä. Metsäteollisuuden rooli kansantaloudelle on merkittävä, vaikka sen suhteellinen merkitys onkin 60-luvulta asti tasaisesti pienentynyt.

Tällä hetkellä metsäsektorin osuus koko maan bruttokansantuotteesta on vajaat neljä prosenttia. Sen osuus on monella alueella tosiasiassa merkittävästi enemmän kuin valtakunnallinen tarkastelu antaa ymmärtää. Yksittäisellä paikkakunnalla se voi olla kaikkein tärkein yritys, työnantaja ja verotulojen lähde. 

Onneksi en ole metsä. Metsän kun pitää hoitaa nykyään hirmuinen määrä hurjan tärkeitä asioita. Ensinnäkin tulee huolehtia kansantaloudesta ja olla kurinalainen talousmetsä. Mutta kun samaan aikaan pitää myös sitoa hiiltä ja pysäyttää osaltaan ilmastonmuutos. Sitten pitäisi olla mahdollisimman monimuotoinen, jotta ihmiskuntaa uhkaava lajikato edes hidastuisi.

Hyvään hallintoon kuuluu että kuntalaisille tärkeistä asioista puhutaan ymmärrettävällä kielellä.

Juuri metsän keskenään ristiriitaiset tehtävät johtavat siihen, että erilaisia metsään liittyviä kiistoja tullaan näkemään jatkossa yhä enemmän. Kansalaisten kiinnostus metsää kohtaan tulee vaan kasvamaan. Kuntien tulee olla asiassa toimeliaita. Ovathan ne merkittäviä metsänomistajia. Kaavoitusmonopoli tekee niistä tärkeitä vallankäyttäjiä toisten omistamien metsien osalta.

Metsien käyttöön liittyvän kunnallisen päätöksenteon seuraaminen on tavan tallaajalle tavattoman vaikeaa. Tonttinumeroiden ja lupien diaarinumeroiden ymmärtäminen vaatii syvää perehtymistä. Toisinaan luvan myöntämisen ja toteutuksen välissä on kulunut vuosikausia, ja silloin tärkeäksi koettu asia on ehtinyt jo unohtua.

Oman lisävaikeutensa tekee alalla käytettävä epäkieli. ”Maisematyölupa poimintaluontoiselle kasvatushakkuulle” voi tarkoittaa yksittäisen metsurin suorittamaa oksien poistamista.


Hyvään hallintoon kuuluu että kuntalaisille tärkeistä asioista puhutaan ymmärrettävällä kielellä, oikeaan aikaan ja riittävällä äänenvoimakkuudella. Oli kyse datakeskuksen alta tehtävistä satojen hehtaarien kokoisista hakkuista tai puolen hehtaarin lähimetsän harventamisesta.

Kuntien kannattaa järjestää metsäasioista nykyistä enemmän kuulemisia ja informoida ihmisiä yhä avoimemmin ja ymmärrettävämmin.

Jani Halme 

Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja.

Powered by Labrador CMS