Mielipide
Kunnan taseesta iso osa on sidottu kiinteistöihin, jotka keräävät korjausvelkaa päivä päivältä enemmän
KUNTAJOHTAJAN BLOGI Kuluneen talven pakkasjaksot näkyivät niin omakotitaloasujan lompakossa kuin myös kuntien ostolaskuissa.
Onni on punainen tupa ja perunamaa. Kunnan näkökulmasta asiaa katsottaessa voi moni kunnanjohtaja päätyä määrittelemään onnellisuutta hieman erilaisinkin sanankääntein.
Kunnat ovat perinteisesti isoja ja usein isoimpia rakennusten ja kiinteistön omistajia kunnassa. Kiinteistökantaa on kunnissa kasautunut pitkään. Kunnan taseesta iso osa on sidottu kiinteistöihin, jotka keräävät korjausvelkaa päivä päivältä enemmän.
Viimeistään hyvinvointialueuudistus kasasi kiinteistöihin liittyvää problematiikkaa entistä enemmän omistajien eli kuntien harteille. Keskeiset vuokraehdot oli määritelty lailla, mutta on neuvoteltu jo monessa paikkaa uusiksi.
Selväksi on käynyt, että kunnan neuvotteluasema ei monessakaan kohtaa ole kovin kummoinen.
Sopimusehdoista ollaan oltu valmiita neuvottelemaan, jotta palveluita saataisiin pysymään kunnassa. Yhtälö ei ole kovin kaksinen, kun kiinteistöt pitäisi yhtiöittää ja vuokrasopimuksen voimalla tulisi saada yhtiötä pyöritettyä taloudellisesti omavaraisena. Toivottavasti kunnissa on ollut viisautta ja myös rohkeutta neuvoteltaessa sopimuksia.
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuntien asukasluku ja lapsimäärä supistuu voimakkaasti tulevina vuosina. Tämä muutos pitäisi tavalla tai toisella saada huomioitua ja sopeutettua myös kunnan kiinteistöihin, eli ylläpidettäviin neliöihin ja lämmitettäviin kuutioihin. Helpommin sanottu kuin tehty.
Oppilaskohtaiset kustannukset tulevat nousemaan jo yksittäin tämän johdosta tulevaisuudessa. Kouluverkkoa kyllä voidaan supistaa (vaikeiden) päätösten kautta yleensä pienimmästä aloittaen, mutta mitä tehdään, kun isosta kolmisarjaisesta koulusta olisi tarpeen hävittää puolet neliöistä.
Oman haasteensa, ainakin Suomen toiseksi vanhimpaan kaupunkiin Ulvilaan, tuo rakennusten erilaiset suojelumääräykset. Usein olisi helpoin ratkaisu todeta raskaasti korjausvelkaisen rakennuksen tien tulleen päätepisteeseen, tilata nykyiset ja tulevat tarpeet huomioiva muuntojoustava ratkaisu tilalle ja purkaa vanha pois. Mutta eihän se tietenkään useimmiten näin helppoa ole.
Eikä käytöstä poistuvalle, mutta suojellulle kiinteistökannallekaan loputtomasti korvaavia käyttötarkoituksia voi löytyä.
Onneksi loppuun voidaan todeta, että kunnista kyllä löytyy innovatiivisuutta ja luovuutta hakea ja löytää erilaisia ratkaisuja. Tämän jälkeen ei tarvita kuin päätöksentekokykyä niin hommat hoituu ja kuntatalous kiittää.
Kunhan ei vain kukaan keksi normitalkoiden ohella uusia
normeja innovatiivisuutta tappamaan.
Mikko Löfbacka
Kirjoittaja on Ulvilan kaupunginjohtaja.
Lue myös:
