Kuntajohtajan blogi: Kuntien tulevaisuudelle tarvitaan yhteinen rima, mutta useampi reitti sen saavuttamiseen

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vauhditti keväällä keskustelua kuntien määrästä ja toimintakyvystä. Yhä avoinna on kuitenkin keskeinen kysymys: mitä toimintakykyiseltä kunnalta tulevaisuudessa edellytetään?

Parlamentaarinen ryhmä tarkastelee kuntien tehtäviä, demokratiaa, yhteistyötä ja kuntarakennetta. Kuntajohtajakyselyssä esiin nousi kolme vaihtoehtoa: yhteistyön lisääminen, tehtävien eriyttäminen ja kuntaliitokset. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Samalla keskustelusta jää usein puuttumaan vaikein kysymys, rahoitus.

Huolestuttavinta on epävarmuus. Kun kuntien määrää pohditaan ilman yhteistä näkemystä toimintakyvyn kriteereistä, epävarmuus koskee koko kuntakenttää. Se ei rajoitu pienimpiin kuntiin, vaan ulottuu myös moniin kaupunkeihin. Tämä vaikeuttaa pitkän aikavälin päätöksentekoa aikana, jolloin kunnissa pitäisi tehdä vuosikymmenten päähän ulottuvia investointi- ja elinvoimaratkaisuja.

Toimintakykyä arvioidaan usein talouden kautta, mutta taloudellinen kantokyky yksin ei riitä. Toimintakykyyn kuuluu myös kyky luoda kasvua, houkutella investointeja, ylläpitää osaamista ja käyttää itsehallintoa vaikuttavasti.

Siksi ensin on määriteltävä, mitä kunnalta tulevaisuudessa edellytetään. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, millainen kuntarakenne ja rahoitusjärjestelmä tukevat tavoitteita parhaiten. Kunnille asetettavan riman on oltava selkeä ja läpinäkyvä, ja rahoituksen tulee perustua tehtäviin, ei menneisiin rakenteisiin.

On kuitenkin vaikea nähdä, että kaikkein pienimmillä kunnilla olisi pitkällä aikavälillä realistiset edellytykset vastata kaikkiin toimintakyvyn vaatimuksiin. Kyse ei ole osaamisesta vaan mittakaavasta. Kunta ei voi perustua vain vaakunaan, valtuustoon ja perinteisiin, jos todelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteen puuttuvat.

Toisaalta kuntaliitos ei ratkaise kaikkia ongelmia. Rakenteet ovat välineitä, eivät päämääriä. Tavoitteena tulee olla kunta, joka pystyy kantamaan vastuunsa, käyttämään päätösvaltaansa ja rakentamaan tulevaisuuttaan.

Suomessa ei pitäisi kysyä, kuinka monta kuntaa tarvitaan, vaan millaisen kunnan haluamme säilyttää ja mitä siltä edellytämme. Kun yhteinen toimintakyvyn rima on määritelty, kunnille voidaan tarjota useampi reitti sen saavuttamiseen. Silloin kuntarakenteen uudistaminen näyttäytyy uhkan sijasta keinona vahvistaa paikallista itsehallintoa.

Jarkko Salonen

Kirjoittaja on Iitin kunnanjohtaja.