Kuntajohtaminen on aikaisempaa enemmän myös monikulttuurisen työyhteisön johtamista

Jos joku kuvittelee yksin osaavansa kaiken, hän on väärässä.

Tätä tarvetta toteuttaa kunnissa organisaatio. Kunnallisten päätösten valmistelu edellyttää laaja-alaista osaamista. Eri toimialoilla pitää olla omat asiantuntijansa. Toki kunnan koko ratkaisee organisaation leveyden.

Kuntajohtajan on voitava luottaa oman organisaationsa asiantuntijoihin, ja johtaa heidän tuella kuntaansa parhaisiin mahdollisiin päätöksiin.

Kuntajohtajaksi voi kasvaa ja kehittyä monia eri reittejä. Nykyisin kehitytään ja päädytään kuntajohtajan virkaan usein toimialajohtajuuden kautta.

Minusta tuo on ihan hyvä reitti. Kuntajohtajina toimii nykyisin useita entisiä hallintojohtajia, sivistysjohtajia, talousjohtajia, teknisiä johtajia, suunnittelujohtajia, kehitysjohtajia, elinkeinojohtajia ja muillakin toimialoilla johtajauraa tehneitä henkilöitä.

Myös maakuntien liittojen johtotehtävistä on siirtynyt henkilöitä kuntajohtajiksi.

On välttämätöntä, että päätösten valmisteluun saadaan palkatuksi osaava kuntajohtaja sekä organisaation kokoon nähden riittävät asiantuntijat.

Valitsijoiden rooli nousee tässä keskiöön siinä, että on löydettävä juuri omaan työyhteisöön parhaiten sopiva ja sen osaamista täydentävät henkilöt. Tämä ei ole helppoa.

Luottamushenkilöille asiat tuodaan päätettäväksi virkamiesvalmistelusta. Heillä tulee olla täysi luottamus siihen, että päätösesitykset ovat lakien ja asetusten sekä muiden säännösten mukaisia.

Lisäksi niiden tulee olla kunnan asukkaiden etujen mukaisia, niin pitkälti, kuin se on mahdollista.

Kuntajohtaminen on asiantuntijaorganisaation johtamista. Pitkään jatkuneiden muutosten keskellä se on myös erittäin vaativaa muutosjohtamista.

Tänä päivänä kuntajohtaminen on aikaisempaa enemmän myös monikulttuurisen työyhteisön johtamista. Organisaation pitää olla samaan suuntaan kulkeva tiimi, jota kuntajohtajan on mahdollista johtaa.

Joskus johtaminen onnistuu, joskus ei.