Mielipide: Aallon aluesuunnitelma on luonut pitkän historiallisen pohjan Satakunnassa

Alvar Aallon laatimaa Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmaa pidetään suomalaisen seutu- ja aluesuunnittelun alkun.

Satakunta sai heinäkuun lopulla uusia kohteita UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.  Satakunnassa kohteita on jo entuudestaan. Raumalla on kaksi eli Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Uusimpana Satakunnasta joukkoon pääsi Noormarkun Villa Mairea, kun UNESCO hyväksyi luetteloon Alvar Aallon tuotantoa kokoavan Aalto Works –kokonaisuuden. Maailmanperintökohteeksi pääsevät vain kohteet, joiden katsotaan olevan merkityksellisiä koko ihmiskunnalle.

Satakuntaan liittyy oleellisesti myös professori Alvar Aallon laatima Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma. Työtä pidetään suomalaisen seutu- ja aluesuunnittelun alkuna. Suomalaisen seutusuunnittelun katsotaan siis alkaneen Satakunnassa.

Satakunnan aluesuunnittelutyö sai alkunsa vuonna 1942 A.Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtajan Harry Gullichsenin aloitteesta, kun Porin kauppakamari kutsui professori Alvar Aallon tähän työhön. Gullichsen halusi alueelle laajan ja kokonaisvaltaisen suunnitelman. Tuolloin luotiin pohja nykyisille suunnittelujärjestelmille sekä seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle Suomessa.

Aluesuunnitelmassa käsiteltiin alueena koko jokilaaksoa. Mukana olivat Porin kaupunki, Porin maalaiskunta, Ulvila, Noormarkku, Nakkila, Kullaa, Harjavalta ja Kokemäki. Aluesuunnitelman pääkomiteaan nimettiin edustajat kaikista näistä yhteistyökunnista. Virallinen seutusuunnittelu Suomessa oli alkanut.

Aluesuunnitelma valmistui vuonna 1942 ja se julkaistiin vuonna 1943. Suunnitelman tavoitteet ja ratkaisut sisälsivät kehitysvisioita sekä yhdyskuntien ja liikennejärjestelmien suunnittelustrategioita. Suunnitelmaan kuului pääkartta ja 27-sivuinen selostus, jossa käsiteltiin suunnittelun lähtökohtia ja organisointia. Työ koski rautatiekysymyksiä, tiekysymyksiä, tuotantoelämän järjestelyjä, asuntoryhmityksiä, koulukysymyksiä, urheilu-, vapaa-aika- ja retkeilyalueita.

Toimin osan kunnallisesta virkaurastani myös kaavoitustehtävissä. Aluksi toimin Harjavallan kaupungissa ja myöhemmin Satakuntaliitossa vaikuttamassa koko maakunnan kaavoitukseen. Satakunnan Kauppakamari pyysi 90-luvun lopulla kuntakaavoittajilta arvion kultakin oman kuntansa osalta, miten Aallon aluesuunnitelma on toteutunut. Olin tuolloin Harjavallan kaupungin palveluksessa, joten tein arvion Harjavallasta.

Yleisesti ei ehkä ole tiedossa, että 1940-luvulla Alvar Aallon laatima yleispiirteinen aluesuunnitelma on antanut selkeitä suunnittelunäkemyksiä ja -strategioita sen jälkeen laadittuihin seutu-, maakunta- ja kuntakaavoihin. Kokonaisuudessaan voikin todeta, että Aallon aluesuunnitelma on luonut pitkän historiallisen pohjan Satakunnan alue- ja yhdyskuntasuunnittelulle.

Jukka Moilanen

kaupunginjohtaja (el.)
Satakuntaliiton yli-insinööri/alueiden käytön johtaja 1999–2012