Mielipide: Algoritmit päättävät, mitä tietoa saat – pitääkö olla huolissaan?

Algoritmit muokkaavat ihmisten maailmankuvaa omanlaisekseen. Se voi olla täysin erilainen kuin se, mihin tavallisella kasvatuksella päästään. Tämän kertoi digiteknologiaa tutkiva asiantuntija. Jos näin on, kyllä pitää olla huolissaan.

Kiinnostuin asiasta. Otin selvää. Somemaailmassa algoritmit päättävät, mitä päivityksiä tai videoita sinulle tarjotaan. Algoritmit alkavat syöttää seuraajalleen tiettyjä aiheita jo muutamien katselukertojen jälkeen.

Olet siis osoittanut asiaa kohtaan vahvaa kiinnostusta. Mitä kauemmin tarkastelet jotakin julkaisua, sitä varmemmin se tulkitaan kiinnostukseksi.

Mainosten evästeet voi kuitenkin saada pois, mutta siitä pitää maksaa. Pahimmillaan kiinnostukset ohjaavat lukijan vahingollisille, jopa vaarallisille sivuille. Siitä on valitettavia esimerkkejä.

Ohjeena voi olla, jos et halua enää tietynlaisia julkaisuja, älä avaa sellaista toistamiseen. Somekäyttäytymisemme seuranta on jatkuvaa ja äärimmäisen tarkkaa. Pelkkiä ajatuksiamme ei pystytä seuraamaan – vielä.

Älypuhelimissa olevat erilaiset ääniavustajat pystyvät myös kuuntelemaan puheestamme niin sanottuja herätyssanoja, joiden perusteella kiinnostuksemme kohteita meille ehdotetaan. Tämä on muuten totta. Aika hurjaa.

Etenkin nuoret viettävät ison osan ajastaan somemaailmassa. Algoritmien syöttövaikutus nuoriin voi olla paljon merkittävämpi kuin vain se, että päätyy seuraamaan turhanpäiväistä syötevirtaa.

SITRA:n maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan ”Sosiaalisen median algoritmit muokkaavat nuorten eurooppalaisten informaatioympäristöä tavoilla, joita he eivät näe eivätkä voi hallita. Se altistaa vinoutuneelle, tunnepitoiselle ja sensaatiohakuiselle poliittiselle sisällölle, joka voi heikentää demokraattista osallistumista.” Edellä puhuttiin poliittisesta sisällöstä. Sama pätee muuhunkin.

Myös tekoälyn ”vallan” noususta on syytä olla huolissaan. Se on esimerkiksi noussut tärkeäksi rikostentekovälineeksi. Asiantuntijat kertovat jopa uhkakuvista, joissa tekoäly voisi tulevaisuudessa tuhota itsekseen koko yhteiskunnan.

Toki tekoälyn kanssa voidaan saada paljon hyvääkin aikaiseksi. Mieleeni nousee suomalainen sanonta ”hyvästä rengistä ja huonosta isännästä”.

On paikallaan kysyä, miksi tähän on tultu? Kuka tekee päätöksiä näiden tarjoamisesta jokaisen saataville? Niitä tekevät ihmiset – ihan itse. Onko tämä kaiken kerrotun arvoista?

Jukka Moilanen
Harjavalta
kaupunginjohtaja (el.)