Mielipide: Julkishallinnon strategiat eivät muutu tuloksiksi ilman radikaaleja muutoksia

Suomalaisen julkishallinnon ongelma ei ole tavoitteiden puute. Päinvastoin, sillä suunnitelmia, ohjelmia, selvityksiä ja kehittämishankkeita meillä kyllä riittää.

Keskeinen ongelma on uudistamisen pirstaleisuus. Jokainen virasto, hallinnonala ja kunta kehittää omia ratkaisujaan, usein ilman yhteistä, kokonaisuutena asiakkaiden tarpeista lähtevää suuntaa.

Se näkyy myös rahankäytössä: vuosittain miljardeja euroja kuluu päällekkäiseen tietotekniikkaan. Valtaosa investoinneista sitoutuu vanhojen järjestelmien ylläpitoon, ja aidot tuottavuushypyt jäävät juhlapuheiden tasolle.

Kirjoitimme aiheesta tammikuussa yhdessä Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikuran kanssa (HS Mielipide 12.1.). Helmikuussa samaan teemaan tarttui Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki (HS Mielipide 20.2.). Keskustelu on tärkeä, mutta se ei yksin riitä.

Keskeinen puute meillä piilee toimeenpanossa. Monet korkean tason visiot kariutuvat siihen, ettei niillä ole yli hallituskausien ulottuvaa, riittävän vahvaa ohjausta. Strategia jää suunnaksi, ei tekemiseksi.

Ratkaisuksi emme tarjoile vain yhtä mallia. Olennaista on rakentaa rakenteita, jotka tekevät strategian toimeenpanosta systemaattista ja johdettua. Yksi mahdollisuus voisi olla keskitetympi valtiollinen strategiatoiminto, jolla on mandaatti, rahaa, osaamista ja työkaluja ohjata kokonaisuutta yksittäisiä virastoja laajemmin.

Toinen näkökulma löytyy yllättävästä paikasta: rakennusalalta. Siellä on jo pitkään hyödynnetty allianssimallia vaativissa hankkeissa. Mallin ydin on yksinkertainen mutta vaativa: keskeiset toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, jakavat riskit ja hyödyt ja johtavat kokonaisuutta yhdessä. Kumppanit otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa, eikä tekemistä lukita liian aikaisin raskaisiin määrittelyihin.

Samaa ajattelua voisimme hyödyntää myös julkishallinnon uudistamisessa ja esimerkiksi digitaalipalveluiden kehittämisessä. Kun tavoitteet, kannustimet ja vastuut ovat aidosti yhteisiä, syntyy vähemmän osaoptimointia ja enemmän tuloksia. Kyse ei ole organisaatiokaavioista vaan johtamisesta.

Tyhjästä ei tarvitse aloittaa, vaan onnistuneita esimerkkejä radikaaleista muutoksista on jo tarjolla. Verohallinto on yksi niistä. Sen pitkäjänteinen, johdettu muutos on parantanut tuottavuutta, kehittänyt asiakaskokemusta ja vahvistanut luottamusta. Muutos on saatu aikaan kurinalaisella toimeenpanolla.

Julkishallinnossa tämä tarkoittaa ennen kaikkea valintoja. Kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti. Resurssit on kohdennettava sinne, missä vaikutus on suurin, ja päätöksenteon on kestettävä yli yksittäisten hallituskausien.

Kuntien on kyettävä uudistamaan toimintaansa nopeasti. Nyt olisi syytä katsoa laajemmin, millaisilla malleilla strategiaa viedään käytäntöön – oli kyse sitten kunnan omasta ohjauksesta tai allianssityyppisestä yhteistyöstä. Kunnilta ei puutu strategioita, vaan systemaattisia toimintatapoja ja kannustimia viedä ne maaliin.

Sami Sulkko
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, CGI Suomi

Jari Välimäki
Johtaja, strategiset ohjelmat, CGI Suomi

Lue myös:

Mielipide: Kuntien tuotantoautomaatio on kyberturvallisuuden sokea piste