Mielipide: Kunnan investointityö ei saa pysähtyä sähköverkon jonoon

Kunta voi kaavoittaa teollisuusalueen, rakentaa kadut ja vesihuollon sekä tehdä vuosia työtä investoinnin saamiseksi. Yritys voi löytää alueelta osaajat, kuljetusyhteydet ja yhteistyökumppanit. Silti hanke voi jäädä odottamaan sähköliittymää.

Siksi valmisteilla oleva sähkömarkkinalain muutos kuuluu myös kuntapäättäjien pöydälle. Sähköverkkoon liittymisen etusijajärjestys vaikuttaa siihen, missä yritykset voivat kasvaa ja uusia työpaikkoja syntyä.

Niukkaa verkkokapasiteettia pitää jakaa selkein säännöin. Kotitalouksien ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen tarpeet on turvattava, ja suurten sähkönkäyttäjien on kannettava kohtuullinen vastuu aiheuttamistaan kustannuksista. Samalla on huolehdittava siitä, että verkkoa kehitetään vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Kymenlaaksossa on satama, teollista osaamista, valmiita teollisuusalueita ja tuotantoketjuja. Uuden investoinnin paikka voi määräytyä nykyisen tehtaan, raaka-aineiden tai toisen laitoksen sivuvirtojen perusteella. Näitä edellytyksiä ei voi siirtää sinne, missä sähköntuotantoa sattuu nyt olemaan eniten.

Samalla maanpuolustuksen tarpeet rajoittavat tuulivoiman rakentamista itäisessä Suomessa. Lakiluonnoksessa liittymisen etusijaa voisi parantaa sitoutumalla hankkimaan sähköä samalla siirtorajoitusten mukaisella alueella sijaitsevasta uudesta tuotannosta.

Siksi on selvitettävä, mitä ehdon täyttäminen maksaa alueilla, joilla uuden tuotannon rakentamismahdollisuudet ovat rajalliset. Kustannuksia on verrattava sillä saavutettavaan hyötyyn sähköverkolle.

Verkon kehittämiseen ei saa syntyä kehää, jossa kapasiteetin puute estää investointeja ja investointien vähäisyys puolestaan vähentää verkon vahvistamista. Jonon järjestäminen ei lisää siirtokykyä.

Jokaista alustavaa hanketta varten ei tietenkään voi rakentaa verkkoa muiden sähkönkäyttäjien kustannuksella. Tarvitaan arvio hankkeiden toteuttamiskelpoisuudesta, sähköntarpeesta ja kustannusten jakamisesta. Samalla pitää tunnistaa, milloin verkkovahvistus palvelisi useita yrityksiä ja alueen muuta sähkönkäyttöä.

Toinen kunnille tärkeä kysymys koskee nykyisten tehtaiden uudistumista. Tehdas voi tarvita lisää sähkötehoa korvatakseen fossiilisia polttoaineita tai laajentaakseen tuotantoaan. Liittymisen etusijan ja uusien sitoumusten lähtökohtana pitää silloin olla haettava lisäteho ja sen vaikutus verkkoon. Laajennus ei saa johtaa siihen, että velvoitteita mitoitetaan perusteettomasti koko nykyisen tehtaan sähkönkäytön mukaan.

Kuntien elinvoimatyössä nykyisten työpaikkojen säilyminen on yhtä tärkeää kuin uusien saaminen. Teollisuuden sähköistäminen on monelle paikkakunnalle juuri tätä työtä.

Uudistuksen suomenkieliselle lausuntokierrokselle annettiin vain kolme viikkoa. Aika oli lyhyt kunnille, yrityksille ja verkonhaltijoille selvittää yhdessä paikallisia vaikutuksia. Ministeriö perusteli aikataulua esityksen suppeudella. Pykälien vähäinen määrä ei kuitenkaan tee niiden seurauksista pieniä.

Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava, että verkon kehittämisvelvollisuus säilyy vahvana ja nykyisen teollisuuden lisätehon kohtelu korjataan. Alueellisten vaikutusten arviointia on täydennettävä ennen lain hyväksymistä.

Kunnilta odotetaan kasvua ja työpaikkoja. Siksi niiden pitää voida luottaa siihen, että myös sähköverkon kehittämisessä katsotaan seuraavaa liittymisjonoa pidemmälle.

Sami Virtanen
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)
Kymenlaakson maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja