Mielipide: Paikallistalouden rakenteita on käsiteltävä nykyistä tarkemmin

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on muistuttanut, että Suomen kilpailukyky, kasvu, koulutus ja julkisen talouden kestävyys rakentuvat pitkälti kuntien varaan. Siksi tarvitaan määrätietoista kuntapolitiikkaa, joka vahvistaa kuntien toimintaedellytyksiä eikä ainoastaan sopeuta niiden taloutta.

Olen Karhusen tavoin sitä mieltä, että kuntien tehtävänä on rakentaa kasvua, osaamista ja hyvinvointia. Siksi kuntatalouden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja turhan sääntelyn purkaminen eivät ole vain kuntien erityistoiveita vaan koko Suomen menestyksen edellytyksiä.

Karhunen on sanonut, että Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin hallittua paikallaan pysymistä. Tarvitaan suunta, joka vahvistaa sekä kuntia että Suomen tulevaisuutta.

Olen täsmälleen samaa mieltä Karhusen kanssa siitä, että pelkkä sopeuttaminen ei riitä!

Perustelen kantaani seuraavilla esimerkeillä kaupungeista, jotka ovat molemmat aloittamassa talouden tasapainotusta ja yt-neuvotteluja.

Vaikka samalla kaupungit sijaitsevat samalla kaupunkiseudulla, ne eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan.

Vertailun kautta olisi pohdittava, pitäisikö myös talouden tasapainottamisen ja elinvoimapolitiikan lähtökohtien olla erilaiset.

Näissä esimerkeissäni toinen kaupunki on vahvempi, tuotannollinen, yrityskaupunki. Suuret teolliset toimijat näkyvät yritystalouden mittakaavassa ja rakenteessa, ja paikallistalouden yritysvetoinen osa korostuu.

Toisen kaupungin rakenne on erilainen, vaikka se sijaitsee samalla kasvavalla kaupunkiseudulla. Sen taloudessa asumisen, työssäkäynnin ja seudun integraation merkitys korostuu eri tavalla.

Työmarkkinatkin kertovat erosta. Esimerkiksi heinäkuussa toisen kaupungin työttömyysaste oli 12,8 prosenttia, kun toisessa se oli 9,5 prosenttia. Tämä ei yksin kerro kaupunkien menestyksestä, mutta osoittaa, ettei samankaltainen sijainti tuota samanlaista työmarkkinarakennetta.

Molemmat ovat vahvasti osana samaa toiminnallista työssäkäyntialuetta, mutta niiden oma yrityspohja, työpaikat, työssäkäynti ja kotitaloudet muodostavat erilaisen kokonaisuuden.

Ja lopulta kummassakin on vielä tiukkeneva kuntatalous, joka ei kuitenkaan ole koko paikallistalous.

Edellä esiin nostamani vertailu tuottaa mielestäni kiinnostavan kuvan siitä, kuinka erilaisia paikallistalouksia kaksi saman kaupunkiseudun – näennäisesti samantyyppistä – kaupunkia voivat olla.

Tästä nähdään, että kun tarkasteluun otetaan kuntatalouden lisäksi yritystalous, työmarkkinat ja työssäkäynti sekä kotitalouksien talous, kaupungeista muodostuu aivan erilaiset profiilit. Mielestäni nuo kolme paikallistalouden osaa luovat edellytykset kuntataloudelle, ei päinvastoin.

Voimme kysyä, mitä kuntatalouden tarkastelu jättää kertomatta näiden kaupunkien taloudesta

Kysymys ei ole lainkaan siitä, ovatko kaupunkien nykyiset talouden sopeuttamistoimet oikeita tai vääriä. Kiinnostavampi kysymys on, riittääkö kuntatalouden tarkastelu ylipäätään kuvaamaan kaupungin taloudellista tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia? Löydetäänkö tällä tavalla kestävästi vaikuttavat toimenpiteet?

Jos jo nämä kaksi saman kaupunkiseudun samankokoista kaupunkia ovat näin erilaisia paikallistalouksia, kuinka mielekästä on tarkastella nykyiseen tapaan Suomen kuntia samoilla kuntatalouden mittareilla? Jos se ei ole riittävä tapa esimerkkikunnissa, mitä meillä jää havaitsematta koko kuntasektorilla? Minua tämä kiinnostaa siksi, että näen kunnat kuitenkin maamme talouskasvun perustana ja siihen tarvittaisiin mukaan koko potentiaali.

Olen tarkastellut muidenkin kuntien yritystalouden, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin, kotitalouksien talouden toimintaa sekä vaikutusta kuntatalouteen.

Eroja löytyy niin kehyskuntien kuin seutukaupunkienkin joukossa. Silti me yleistämme kaupunkien ja kuntien tilanteita sijainnin, asukasluvun, kuntatyypin, velkaantuneisuuden ja monen muun vastaavan tekijän perusteella.

Kuntien erilaisuus tulisi nähdä rikkautena, koska niillä on omiin olosuhteisiinsa perustuvat erilaiset vahvuudet ja kyvykkyys ylläpitää ja vahvistaa paikallistaloutta.

Paikallistalouden rakenteet tulisi käsitellä nykyistä tarkemmin, jotta pääsemme Minna Karhusen tavoitteeseen, Suomen tulevaisuuden vahvistamiseen.

Antero Alenius
ex-kunnanjohtaja