Miten julkiset hankinnat voivat tukea työllisyysalueiden tavoitetta työllistämisessä?

Työllisyysalueet edistävät työllisyystavoitetta eri tavoin.

Työllisyysalueet voivat tarjota työllistymistä edistäviä palveluja itse tai hankkia palveluja sidosyksiköltä tai markkinoilta, esimerkiksi koulutus- ja valmennuspalveluja työnhakijalle.

Tuotetaanko työllistämistä edistäviä palveluja itse vai hankitaanko markkinoilta? Ja jos hankitaan markkinoilta, niin mitä palveluja hankitaan ja kenelle? 

Millaista tukea työtä hakevat tarvitsevat ja saadaanko tällaista palvelua tarvittaessa markkinoilta?

Nämä ovat tärkeitä strategisia päätöksiä.

Työllisyyspalvelujen hankinnoissa on merkittävästi mahdollisuuksia.

Sen lisäksi, että voidaan soveltaa hankintalain joustavampia menettelyjä ja korkeampaa kynnysarvoa, työllisyysalueilla on erilaisia hankintamenetelmiä käytettävissä.

Esimerkiksi jotkin työllisyysalueet hyödyntävät haastelähtöisiä hankintamenettelyjä työnantajien ja työllistettävien kohtaantohaasteissa.

Toinen hankkii markkinoilta yhtä kumppania alueen työllistämisen edistämiseksi.

Eräs perustaa toimittajapoolin eli dynaamisen toimittajarekisterin erilaisten palvelujen hankkimiseksi ja tuoreimpana hyödynnetään lähiöallianssia sidosryhmien yhteistyönä.

Työllisyyspalvelujen sisältö kohderyhmineen ja markkinatarjonta vaihtelevat työllisyysalueittain. Välttämättä palveluja ei voida hankkia samalla tavalla eri työllisyysalueilla.

Aiemmin oli 15 ELY-keskusta ja nyt on 45 työllisyysaluetta. On työllisyysalueita, jotka muodostuvat yhdestä kunnasta. Erään työllisyysalueen sisällä on 23 kuntaa.

Miten tämä tulee näkymään työllisyysalueiden toimintatavoissa ja markkinoiden kehittymisessä?

Miksi tulos- ja vaikuttavuusperusteiset hankinnat ovat tärkeitä juuri työllisyyspalveluissa?

Miten varmistamme, että hankimme palveluja, jotka eivät ainoastaan näytä hyvältä paperilla, vaan myös aidosti auttavat asiakkaita?

Onnistuneesti toteutettuina tulos- ja vaikuttavuusperusteiset hankinnat takaavat ennen kaikkea asiakaslähtöisyyden. Yhteiskunnan näkökulmasta työllisyyden hoitoon käytetään vähän resursseja suhteessa työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin.

Vaikuttavilla työllisyyspalvelujen hankinnoilla luodaan hyvinvointia sekä edistetään yhteiskunnallisesti tärkeää työllisyyttä.

Julkiset hankinnat ovat yksi väline julkisen sektorin työkalupakissa, mutta kun julkisia hankintoja tehdään, niin on erityisen tärkeää valmistella hankinnat huolellisesti hankinnan kohteen asiantuntijoiden, hankinta-ammattilaisten sekä markkinoiden yhteistyönä hyödyntäen erilaiset mahdollisuudet.

Julkisorganisaation hankintaosaamiseen ja alan hyvien käytäntöjen jakamiseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Maria Röykkä
Kehityspäällikkö, Hansel Oy