Mielipide
On välttämätöntä, että kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja sen epäkohdat korjataan
KUNTAJOHTAJAN BLOGI Kevät alkaa tehdä tuloaan. Valoa ei silti näy kuntataloudessa: valtionosuusuudistus kaatui viime vuoden lopulla, julkisen talouden tilanne on vakava, vienti ja työllisyys ovat ennusteita heikompia ja epävarmuus pitää asukkaat ja yritykset varovaisina kulutuksessa ja investoinneissa.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta Suomen 308 kunnassa toteutetaan hyvinvointiyhteiskunnan keskeistä perustehtävää: edistetään asukkaiden hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa sekä järjestetään asukkaille palvelut kestävällä tavalla. Tässä työssä jokainen kunta ja sen johto kantavat merkittävää vastuuta ja ansaitsevat siitä kiitoksen.
Perustehtävä on vaikea, sillä lainsäädännön vaatimukset ovat jokaiselle kunnalle samat, vaikka olosuhteet ja kunnan taloudellinen liikkumavara ovat sijainnista, väestö- ja elinkeinorakenteesta ja kuntien rahoitusjärjestelmästä johtuen hyvin erilaiset.
On välttämätöntä, että kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja sen epäkohdat korjataan niin, että se huomioi aidosti kuntien nykytilanteen, erilaisuuden ja vallitsevan eriytymiskehityksen.
Nyt järjestelmä ei kaikilta osin toteuta sille asetettuja tavoitteita, vaan jättää kuntia eriarvoiseen asemaan ja asettaa kuntalaiset eri puolella Suomea vaikeaan tilanteeseen arjen edellytysten näkökulmasta.
Monessa kunnassa uudistetaan kuntastrategiaa. Tämä on viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdolle erinomainen tilaisuus arvioida mennyttä ja asettaa tavoitteita tulevalle kehitykselle. Työ on haastavaa, koska tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät ovat monelta osin sakean sumun peitossa.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen on perustanut parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan ratkaisuja kuntien vaikeaan tilanteeseen. Valmistelu on lähtenyt hyvin liikkeelle kuntia kuulemalla.
Kunnat ovat hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen kivijalka, jonka varaan alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä rakennetaan. Kunnissa tehdään innovatiivista ja käytännönläheistä elinkeinopolitiikkaa sekä toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi.
Suomen talous on saatava pitkäkestoiselle kasvu-uralle ja vienti nykyistä vahvempaan kasvuun. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä.
Tässä kokonaisuudessa vuoden alussa toimintansa aloittaneet alueelliset elinvoimakeskukset voivat olla tärkeä väline. Yhteistyö konkretisoituu erityisesti siinä, miten investointeja ja hankkeita edistetään arjessa. Lupa-asioiden ennakoitavuus, sujuvuus ja nopeus ovat ratkaisevia tekijöitä kuntien ja yritysten elinkeinopoliittisesti merkittävien hankkeiden toteutuksessa.
Pidetään yhdessä huolta siitä, että päätökset ja käytännön toimenpiteet hallinnon tasosta riippumatta vievät meitä haluttuun suuntaan kohti nykyistä voimakkaampaa kasvua ja elinvoimaa.
Antti Peltola
Akaan kaupunginjohtaja
Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja