Mielipide
Päättäjien kannattaa kuunnella heitä, joita päätökset koskevat
PÄÄKIRJOITUS Jokainen meistä on kuntalainen ja haluaa elää hyvää elämää. Myös suomalaiset kunnat ovat erilaisia ja monenlaisissa tilanteissa. Lakia säätävien kannattaa kuunnella heitä, joihin lait vaikuttavat, kirjoittaa päätoimittaja Tiina Ojutkangas.
Ikuisuus on odotettu, väännetty ja vaadittu. Syksyn kuumat sanat hankintalakiuudistus ja valtionosuusuudistus osoittivat, että aikataulut nyt vain paukkuvat, poliittista sopua ei aina saada ja vaikuttaminen saattaa auttaa.
Marraskuun lopussa uutisoitiin, että lainsäädännön arviointineuvosto löysi olennaisia puutteita hankintalain esitysluonnoksesta. Neuvoston mielestä sitä pitää korjata ennen sen antamista eduskunnalle. Esitysluonnos noudattaa lainvalmistelun arviointiohjetta vain välttävästi.
Ilmiselvästi lain valmistelu tarvitsee siis aikalisän ja myös ministeri Matias Marttinen totesi, että aikataulu venyy. Hankintalain uudistuksen oli määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa, mutta Marttisen mukaan aikataulu venyy, ja sen pitää venyäkin.
Hankintalain uudistuksen tarkoitus on pyrkiä lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Näin tehokkuus paranisi ja julkisissa hankinnoissa saavutettaisiin kustannussäästöjä.
Eniten huomiota ja huolta esityksessä on herättänyt muutosehdotus, joka koskee kuntien ja hyvinvointialueiden niin sanottujen sidosyksiköiden eli inhouse -yhtiöiden omistusten rajaamista. Jatkossa kunta hyvinvointialue voi välttää kilpailuttamisen vain jos se omistaa inhouse-yhtiöistä vähintään kymmenen prosenttia.
Kuntaliitto on pyytänyt lain muutoskustannusten ja -vaikutusten arviointia koko valmistelun ajan. Kuntaliiton lokakuussa julkaiseman arvion mukaan lakimuutos aiheuttaisi kunnille yli 600 miljoonan euron muutoskustannukset. Kustannuksia lisää entisestään lakimuutokselle kaavailtu tiukka siirtymäaika, joka ei mahdollista hallittua muutosta eri puolilla Suomea.
Entäs sitten valtionosuusuudistus. Monessa kunnassa oltiin todella pettyneitä, kun tuli tieto uudistuksen kaatumisesta. Useissa kunnissa oli arvioitu, että uudistus toisi niille merkittävästi lisää rahaa valtiolta. Uudistus olisi merkinnut osalle kuntia voittoa, toisille häviötä. Yksi voittajista olisi ollut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen kotikaupunki Tampere.
Useimpien mielestä rahoitusmalli kaipaa uudistamista. Nyt Ikonen onkin kutsunut eduskuntaryhmät koolle keskustelemaan kuntien tulevaisuudesta joulukuussa.
Suomalaiset kunnat ovat erikokoisia ja monella tavalla erilaisia. Kuntakentän ongelmien ja tulevaisuuden ratkaisemiseen ei riitä yksi samanlainen keino kaikille.
Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja.