Rauhattomuuden ajassa avautuu tilaa rakentaa tulevaisuutta

Suomalaiset tuntevat varsin hyvin suuret tulevaisuuden linjat, jotka liittyvät muuttuvaan globaaliin turvallisuuteen, ekologiseen kestävyyteen, demografiaan, kaupungistumiseen ja ekologiseen kestävyyteen.

Jotta Megatrendit-raporttimme tarjoaisi askelmerkkejä myös kohti toivottua tulevaisuutta, olemme pyrkineet analysoimaan, mitä megatrendit juuri nyt tarkoittavat Suomelle.

Vuoden 2026 megatrendejä tarkastellaan kuitenkin aivan poikkeuksellisena ajanhetkenä; toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys on perusteellisesti murtumassa ja kansainvälisen politiikan mannerlaatat ovat valtavassa liikkeessä.

Voidaan todeta, että olemme globaalisti aikakauden vaihtumisen kynnyksellä, eikä kukaan tiedä, millaiseksi uusi normaali kehittyy.

Suomen näkökulmasta sekä EU:n että Naton tulevaisuus ja toimintaedellytykset uudessa maailmanjärjestyksessä ovat aivan avainasemassa sen osalta, mikä Suomen paikka tässä uudessa maailmassa tulee olemaan.

Kun kansainvälisellä areenalla suuri murros on tapahtunut ja palikat ovat liikkeessä, ollaan kotimaassa sen sijaan vielä tilanteessa, että selkeät toimet kohti tulevaisuutta odottavat tekijöitään.

Megatrendi-raportissa näitä näkökulmia on pyritty avaamaan sekä meneillään olevien muutosten, muutoksiin liittyvien reunaehtojen ja ennen kaikkea avautuvien mahdollisuuksien kautta. Mitä nämä tulkinnat megatrendeistä sitten pitävät sisällään?

Ensinnäkin demografia on selkeästi Suomeen juuri nyt eniten vaikuttava muutosvoima. Suuntanamme on nyt pitkäikäisten yhteiskunta. Yhteiskunnan rakenteet on kuitenkin viritetty toisenlaiseen aikaan, ja tämä on syytä muuttaa.

Maailmanjärjestyksen murros puolestaan mittaa nyt demokratian voiman tosissaan.

Vaikka vihreä siirtymä kohtaa suuria haasteita, isossa mittakaavassa suuntana on sopeutuminen ja uudistuminen.

Kiina on ensimmäinen sähkövaltio maailmassa, ja Suomella pitkälle kehittyneenä maana on kaikki edellytykset olla uudistajien joukossa. Tekoäly puolestaan mullistaa yhteiskunnan perustaa.

Megatrendit aiheuttavat Suomelle valtavan paineen uudistua laajemmin. Tätä varten ehdotamme raportissa uutta yhteiskuntasopimusta Suomelle, jossa tämän ajan reunaehdot ja mahdollisuudet tunnistaen luotaisiin pidemmän aikavälin näkymä tulevaisuuteen.

Tähän näkymään ja uuteen yhteiskuntasopimukseen tulisi kuulua hyvinvointivaltion uudistaminen siten, että se on mitoitettu oikein sekä väestön että rahoituksen näkökulmasta ja toisaalta hyödyntäen esimerkiksi uuden teknologian, kuten tekoälyn suomat mahdollisuudet täysmääräisesti.

Toisen, pitkäikäisten yhteiskuntaan liittyvän aiheen, maahanmuuton osalta tarvitaan pitkän aikavälin strategia, minkä voisi tarjota Kanadan esimerkin mukainen työperäisen maahanmuuton malli. Näin maahanmuuttokeskusteluun saataisiin sekä läpinäkyvyyttä että ennustettavuutta.

Tarvitaan myös elävä demokraattinen kulttuuri ja toimia sen vahvistamiseksi.

Tämä vaatii kansalaisilta aitoa halua toimia aktiivisina kansalaisina ja osallistua päätöksentekoon ja yhteisten asioiden hoitamiseen.

Samaan aikaan päättäjien ja hallinnon olisi sitouduttava aidosti uudistamaan ja vahvistamaan demokratiaa, ottamalla käyttöön esimerkiksi jo hyväksi testattuja demokratiainnovaatioita, kuten kansalaispaneeleja ja toimivia digitaalisia alustoja.

Luonnon elinvoiman osalta olemme tilanteessa, jossa uudelle yhteiskuntasopimukselle on jo valettu uskottava pohja, Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035.

Lisäksi jo nyt 95 prosenttia suomalaisesta sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Vaikka puhtaaseen tulevaisuuteen kulkeminen on vaativa tehtävä, esimerkiksi kiertotalous, luonnon hyvinvointivaikutukset ja uudet materiaali-innovaatiot tarjoavat meille valtavasti mahdollisuuksia. tulevaisuutta kohti täytyy kulkea ottamalla tekoälyn hyödyt täysimääräisesti yhteiskunnan hyötykäyttöön.

Tämä vaatii ennen kaikkea näkemyksellisyyttä ja kyvykkyyttä ottaa tekoäly haltuun niin, että sen sovellutukset tarjoavat ihmisille apua ja hyötyä, vapauttaen ihmistyövoimaa aidosti korkean lisäarvon työhön.

Suomella on erinomaista osaamista myös kvanttiteknologioissa, tietoliikenteessä sekä eri teknologioiden yhteiskäytössä. Yritysten onkin uskallettava investoida tulevaisuuden kasvuun, valtio tekee tästä oman osansa sitoutumalla neljän prosentin käyttöön BKT:stä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Vaikka maailmanaika on rauhaton, se avaa myös tilaa ja mahdollisuuksia rakentaa uutta. Uskomme, että juuri nyt on oikea aika kääriä hihat.

Elina Kiiski-Kataja

Sitran johtava asiantuntija, ennakointi

Lue myös:

Kahvipöydässä opitaan myös ja se voi olla kullankallista kunnalle – katso asiantuntijamme tärkeät lakitärpit